Opettaja ruudulla

Iiro Törmä

19.9.2014 14.11

Lasse Leipola

Kännykällä voi pelata itselleen kielitaidon.

”Ella no puede oir.” Vastakkaisella junanpenkillä istuva nainen nostaa katseensa ilmaisjakelulehdestä ihmetelläkseen, mistä koneääninen puhe kuuluu. Se kuuluu puhelimestani, sillä olen unohtanut kuulokkeet kotiin. Laitan äänenvoimakkuutta pienemmälle ja jatkan oppituntia valitsemalla oikeat englanninkieliset sanat käännökseen: ”She can not hear”.

”You are correct”, vastaa puhelimeni.

Olen kahden kuukauden ajan opiskellut päivittäin espanjaa kännykälläni. Muutaman minuutin mittaisia oppitunteja on pidetty kaikissa mahdollisissa paikoissa: laivan kannella, monessa jonossa, rautatieasemien laitureilla sekä joskus viikonloppuaamuisin pedissä, kun on jo hereillä eikä jaksa vielä nousta ylös.

Nokian alkuperäisestä matopelistä lähtien olen käyttänyt kännyköitäni pelaamiseen, minkä vuoksi pelillinen mobiiliopiskelu sopii minulle erityisen hyvin. Jos päivän tavoitetasoa ei ole saavutettu puoleenpäivään mennessä, ohjelma lähettää sähköpostiini muistutuksen.

Ohjelma on Duolingo ja sitä voi käyttää Iphone- tai Android-puhelimilla sekä tietokoneella. Maksuttoman sovelluksen bisneslogiikka perustuu joukkoistamiseen: opiskelijoiden harjoituksissa tekemää työtä käytetään yrityksille myytävien käännöspalveluiden tuottamiseen.

Duolingo ei oikeastaan opeta lainkaan, se pelkästään tenttaa. Vastaukset ovat kuitenkin usein pääteltävissä, vaikkei asia vielä olisikaan hallussa. Kielioppisääntöjä on kuitenkin opiskeltava muualta tai yritettävä päätellä itse harjoitusten perusteella.

Opiskelijan omalle vastuulle jää myös lausumisen opettelu. Duolingo on kyllä kuuntelevinaan, mutta pelkkä oikeansuuntainen mumina riittää usein läpipääsyyn.

Testasin taitojani muutamalla verkosta löytyvällä kokeella ja huomasin, että perustason sanasto on jo hyvin hallussa, vaikka itsestäni tuntuu, ettei kertausta tule tarpeeksi. Sen sijaan kielioppiosaamisen heikkous paljastui karusti: jos vaihtoehtona oli useampi eri verbi, oli valinta helppo. Ongelmia tuli heti, kun piti valita oikea muoto saman verbin vaihtoehdoista.

Vertailun vuoksi pyysin kaveriani, joka on kirjoittanut lyhyen espanjan ”kohtuullisella” arvosanalla, tekemään samat testit. Tuloksemme olivat melkein identtiset: olin hieman parempi yhdessä testissä, hän toisessa.

Todelliseen kielitaitoon on vielä matkaa. Sanavarastoni ei riitä lukemiseen eikä rauhallisesti lausuva koneääni opeta purkamaan aitoa puhetta sanoiksi.

Duolingolla on omat heikkoutensa myös pelinä. Oppitunneilla ansaittavia pisteitä voi käyttää uusien tehtävien ostamiseen, mutta ohjelman omassa kaupassa ei näitä ostettavia kursseja ole kuin muutama. Pelin tärkein kannustava elementti ei kanna muutamaa viikkoa pidemmälle.

Kaikesta huolimatta olen jäänyt tiukasti koukkuun. Kielitaitoa voi käyttää pelin oman virtuaalikaupan ulkopuolellakin.