Puhelinlangat laulavat jo – näin kuntavaaleihin haalitaan ehdokkaita

26.2.2016 10.44

Annakaisa Suni

Paikallisjulkkisten puhelimet soivat ympäri Suomea, kun puolueet yrittävät kartuttaa ehdokaslistojaan vuoden 2017 kuntavaaleihin.

Vihreillä on valtuutettuja 42 prosentissa Suomen kunnista. Hyvät ja laajat ehdokaslistat ovat tärkein ehto kuntavaaleissa menestymiseen, toteaa puolueen ehdokasrekrytointiin kokoama opasvihko.

”Aikaisemman kokemuksen perusteella: ehdokkaita ei voi olla liikaa!” opas kannustaa.

Se neuvoo vihreiden paikallisaktiiveja piirtämään paperille kaikki sosiaaliset verkostonsa ja listaamaan kaikkien tuntemiensa ihmisten nimet. Sitten ympyröidään vihreällä ne, jotka olisivat kiinnostuneita ehdokkuudesta, ja keltaisella ne, jotka ehkä voisivat olla kiinnostuneita. Seuraavaksi soitetaan kaikille vihreällä ympyröidyille ja sitten kaikille keltaisella ympyröidyille.

Rekrytointiopas listaa ihmisryhmiä, joita ainakin kannattaa kysyä ehdolle:

• Aiemmin ehdolla olleet, vihreiden jäsenet ja ehdokkaiden tukiryhmissä toimineet.
• Aktiiviset kuntalaiset, kuten yleisönosastokirjoittajat ja kansalaisliikkeiden aktiivit.
• Julkiset henkilöt, kuten urheilijat, näyttelijät ja muusikot, jotka haastattelujensa perusteella esittävät vihreitä mielipiteitä.
• Aktiivit esimerkiksi ympäristöjärjestöistä, seurakunnista ja työttömien yhdistyksistä.
• Bloggaajat ja sosiaalisen median aktiivit.
• Sukulaiset, kaverit ja naapurit.

Keskusta onnistuu perinteisesti haalimaan ehdokkaita muita puolueita paremmin. Viime kuntavaaleissa ehdokkaita oli 8 000. Silti keskustakaan ei ole saanut koottua täysiä listoja. Enimmillään puolueella voisi olla ehdolla puolitoista kertaa kuntien paikkamäärän verran ihmisiä.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen antaa vinkin muille puolueille:

”Jos menet kadulle ja kysyt ensimmäiseltä vastaantulijalta, miksi hän ei ole lähtenyt ehdokkaaksi, on yleisin vastaus: kukaan ei ole kysynyt. Ehdokkaita saa kysymällä.”

Kysymiseen tarvitaan tietysti laaja puolueorganisaatio. Keskusta etsii ehdokkaiksi erityisesti yrittäjiä ja muita kehittäjiä. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille, kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi jää elinvoiman luominen.