Sammeli Heikkinen

Satatuhatta ihmistä vastustaa uutta metsähallituslakia – Mistä siinä on kyse?

4.3.2016 14.38

Sammeli Heikkinen

Sadantuhannen allekirjoittajan raja menee pian rikki uutta metsähallituslakia vastustavassa adressissa.

Satatuhatta nimeä viikossa lakiesitystä vastaan on melkoinen saavutus. Etenkin kun ottaa huomioon, että esityksen tarkka sisältö ja vaikutukset ovat edelleen pitkälti auki. Eduskunnan pitäisi kuitenkin päättää laista vielä ennen pääsiäistä.

Suomen luonnon kannalta tilanne ei näytä ainakaan paranevan.

Metsähallituslakia on valmisteltu vuosikausia, välillä pitkiä aikoja lähes täydellisessä julkisuuspimennossa. Tällä haavaa julkinen esitys saattaa vielä muuttua merkittävästi aivan loppumetreillä. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli sitä torstaina, mutta valmista mietintöä joudutaan odottamaan vielä viikko.

Helsingin Sanomien eilen kertomien tietojen perusteella jo valmiiksi luonnonsuojelijat takajaloilleen nostanutta lakiehdotusta ollaan rukkaamassa entistä heikommin luonnonarvoja turvaavaksi.

Ehkä eniten julkisuutta saanut ongelma lakiesityksessä on valtion maa-alueiden hallinta.

Nykyisin Metsähallituksen – eli valtion – maat on jaettu kahteen taseeseen.

Niin sanotussa taloustaseessa oleville metsille ja muille maille on asetettu tuotto-odotus. Tässä taseessa olevien maiden siis odotetaan tuovan rahaa valtion kirstuun lähinnä puunhakkuun, mutta myös maan myynnin ja vaikkapa soranoton kautta.

Luontopalvelujen taseessa taas ovat suojelualueet, mutta myös esimerkiksi valtavat yleiset vesialueet.

Viime syksynä metsähallituslain valmistelun hiljaiselo päättyi yllättäen, kun SLL kertoi, että lain nojalla aiotaan siirtää yli kaksi miljoonaa hehtaaria vesialueita taloustaseeseen.

Lokakuun lopulla maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa muutetussa lakiehdotusversiossa maakuvio avattiin suurin piirtein näin:

Metsähallituksen hallinnassa olevat jaettaisiin peruspääomaan ja muuhun omaan pääomaan. Näistä peruspääomaksi määriteltäisiin metsätalousmaat ja osa yleisistä alueista sekä Metsähallituksen retkeilyalueet. Peruspääoma on se osuus maista ja vesistä, jolta odotetaan tuottoa.

Muu oma pääoma -osion vesille ja maille taas ei tulisi tuottovaatimusta.

Muutos nykytilanteeseen olisi se, että oman pääoman maiden ja vesien hallinta siirtyisi varsinaisia suojelualueita lukuun ottamatta Metsähallituksen luontojohtajalta talousjohdon puolelle.

Tätä epämääräiseen tilaan jäävien valtionmaiden osaa on alettu kutsumaan kolmanneksi taseeksi. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntijan Paloma Hannosen mukaan kolmas tase on lakia valmistelevan maa- ja metsätalousministeriön hätäratkaisu.

"Näitä maita oltiin siirtämässä suoraan taloustaseeseen, mutta kun siitä nousi meteli, keksittiin tällainen ratkaisu."

Hannonen ei luota siihen, että luontopalveluiden päätäntävallasta koko Metsähallituksen johtajalle siirtyviä alueita suojaa se, ettei tuottovaatimusta ole.

"Miksi tällainen kolmas tase luotasiin, jos sillä ei pyrittäisi johonkin? Se, ettei tuottovaatimusta ole asetettu, ei estä maiden käyttöä, jos intressi löytyy."

Uusimpien julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on mahdollista, että kaikki Metsähallituksen maat siirretään suoraan Metsähallituksen johdon hallintaan, jolloin luontopalvelujen ja sitä ohjaavan ympäristöministeriön rooli kutistuisi minimiin.

Viime päivinä julkisuudessa on ollut myös suunnitelma siirtää noin 40 000 hehtaaria valtion virkistysmetsiä Ylä-Lapissa Metsähallituksen taloustaseeseen.

Tämä tasesiirto on tullut eduskunnan käsittelyyn lisäbudjetissa. Hannosen mukaan se liittyy metsähallituslain uudistamisen kokonaisuuteen. Kun uusi organisaatio perustetaan, on sille määriteltävä taseet. Ja näitä määritellään nyt lisätalousarviossa.

Sinänsä maita on siirrelty Metsähallituksen sisällä taseista toiseen aiemminkin, eli se on nykyisenkin lain puitteissa mahdollista.

Hannosen mukaan lakimuutos voi kuitenkin johtaa siihen, ettei Metsähallituksen konserninsa sisällä tekemistä muutoksista saisi tietoa entistä heikommin. Nykytilanteessa myös Metsähallituksen kaupallinen toiminta on julkisuuslain piirissä.

Suunnitellun hakkuista vastaavan osakeyhtiön perustaminen voisi viedä nyt julkisia asioita liikesalaisuuden piiriin. Ja jos koko konsernia koskeva yhteinen kirjanpito toteutuu, moni asia jää Metsähallituksen sisälle.

Se, kenen vallan alle eri maat tulevat ja mihin ja millaisiin taseisiin, on siis vielä aika lailla auki. Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että maa- ja metsätalousvaliokunnan kepulaiset haluavat heikentää Metsähallituksen luontopalvelujen asemaa vielä hallituksen esitystä enemmän.

Hannosen mukaan jo valiokuntakäsittelyn pohjanakin oleva esitys murentaa pahasti luontopuolta. Nykyään ympäristöministeriön alainen luontopalvelut ohjaa koko Metsähallitusta kaikissa luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa. Hallituksen esityksessä luontopalvelujen valta rajattaisiin ainoastaan julkisia palveluja koskevaksi.

Mitä tämä sitten tarkoittaisi käytännössä, jää toistaiseksi epäselväksi. Hesarin haastatteleman asiantuntijan mukaan julkiset palvelut on tulkittu "hyvin suppeasti".

Maa-alueita ja vetovastuita koskevien ristiriitojen lisäksi lakiesityksessä hiertää myös se, ettei kieltoa heikentää saamelaisten asemaa saamelaisten kotialueella enää kirjattaisi uuteen lakiin. Lain valmistelijoiden mukaan saamelaisten asema turvataan muissa laeissa, kritisoijien mielestä taas mitään kunnollista selitystä saamelaispykälien poistolle laista ei ole annettu.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antaa lakiesityksestä mietintönsä ensi viikon torstaina. Sen jälkeen ehdotus menee eduskunnan käsittelyyn. Päätöstä odotetaan ennen pääsiäistä.

Tweet