Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Pinottua puuta
Päästöjä pinossa. Metsätalous on osa hiilen kiertoa.Lasse Leipola

Päästöjä pinossa. Metsätalous on osa hiilen kiertoa.

Jos Suomessa ei hakata, kaatuuko muualla enemmän metsää? Näin vastaavat asiantuntijat

4.2.2019 14.31

Lasse Leipola

Jos Suomessa ei hakata metsää, sitä hakataan muualla enemmän. Tähän väitteeseen törmää hiilinielukeskustelussa melko usein. Mutta onko siinä perää?

Esitimme parillekymmenelle alan asiantuntijalle ja vaikuttajalle väitteen: ”Mitä vähemmän Suomessa hakataan metsää, sitä enemmän metsää hakataan maissa, joissa metsänhoito ei ole niin kestävää kuin Suomessa”.

Vastauksista voi päätellä ainakin sen, ettei asiasta ole yksimielisyyttä. Etujärjestöjen edustajista metsien hakkaamiseen kriittisesti suhtautuvat pitivät myös väitettä harhaanjohtavana. Hakkuiden puolesta muutenkin puhuvat taas uskoivat väitteeseen enemmän.


Vihreiden ilmastoasioista vastaava varapuheenjohtaja Veli Liikanen ei pidä väitettä uskottavana.

”Kyse ei ole mistään luonnonvakiosta. Ilmastopolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön ja kulutukseen kaikkialla maailmassa. Kiertotalouteen siirtyminen hillitsee tarvetta hakkuille.”

Puun ja turpeen energiakäyttöä ajavan Bioenergian toimitusjohtajan Harri Laurikan mukaan väestön ja varallisuuden kasvu ja fossiilisten tuotteiden korvaaminen kasvattaa metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää koko maailmassa.

”Tuotannon vähentäminen Suomessa ei juurikaan vaikuttaisi kysyntään. Ostajat hankkisivat samat tuotteet muualta.”

Myös kokoomuksen kansanedustajan Saara-Sofia Sirénin mielestä metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa väistämättä, kun maailman väestö kasvaa voimakkaasti.

”Kestävästi uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetuille tuotteille on kysyntää. Ne kannattaa valmistaa Suomen kaltaisissa maissa, joissa ympäristösääntely on korkealla tasolla ja työlainsäädäntö reilua.”

WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula toivoo, että kysynnän kasvu kyseenalaistetaan.

”Maapallon ekosysteemit eivät kestä jatkuvaa hakkuiden lisäämistä. Olisi paikallaan luoda tulevaisuuden visioita, jotka eivät perustuisi jatkuvaan hakkuiden lisäämiseen.”

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun muistuttaa, että Suomi voi vaikuttaa kysyntään. Suomi on esimerkiksi lobannut EU:ssa biopolttoaineiden käytön puolesta.

”Jos hakkuut muualla huolestuttavat, sen pitäisi näkyä Suomen politiikassa.”


Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo, että hakkuiden siirtyminen muualle on kiinni ennen kaikkea markkinatilanteesta.

”Korkeasuhdanteessa näin todennäköisesti käy, globaalin laskusuhdanteen aikana ei niinkään.”

Tutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistolta pitää väitteen lähtökohtia turhan yksinkertaistettuina.

”On absurdia ajatella, että hakkuiden vähenemiseen Suomessa vaikuttavat tekijät eivät vaikuttaisi muualla.”

Myös väitteen loppuosa kotimaisen metsätalouden kestävyydestä kirvoitti kriittisiä kommentteja.

”Suomalainen metsänhoito ei ole kestävää ilmaston, vesistöjen tai luonnon monimuotoisuuden kannalta”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.

Useassa vastauksessa vaadittiin väitteeseen määritelmää kestävyydelle, ja sille, mihin Suomea verrataan.

”Onko Suomi parempi tai huonompi kuin esimerkiksi Ruotsi?” kysyy WWF:n Nikula.


Voiko valtio
vaikuttaa siihen, minkä verran Suomessa kaadetaan metsää?

Hakkuumäärät ovat viime vuosina kasvaneet hallitusohjelman mukaisesti. Vihreän Langan kyselyyn vastanneet arvioivat, että valtion kyky vaikuttaa hakkuisiin on rajallinen.

”Yksityisillä metsäomistajilla ja metsillä on perustuslaillinen omaisuudensuoja”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

”Erilaisilla politiikkainstrumenteilla on aiemminkin pystytty säätelemään metsien hakkuita”, muistuttaa metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta.

”Valtion on mahdollista säätää lakeja ja asetuksia ja ottaa käyttöön ohjauskeinoja, joilla voidaan vaikuttaa hakkuumääriin”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.

Samaa mieltä on myös WWF:n Nikula.

”Valtion kyky ohjata yksityistä toimintaa ei koskaan ole täydellinen. Tosin valtio voi ohjata myös tupakoinnin määrää, joka on yksityistä toimintaa.”


Ilmastokysymyksissä profiloitunut sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että esimerkiksi yksittäisten sellutehdashankkeiden kieltäminen olisi mielivaltaa.

”Satojen tuhansien metsänomistajien yksityisomaisuuden suojaan vaikuttavan metsälainsäädännön muutokset täytyy aina punnita huolella ja tasapainoisesti.”

Vihreiden Liikanen muistuttaa, että valtio omistaa noin kolmanneksen Suomen metsistä.

”Siten Metsähallituksen tavoitteenasettelulla on iso rooli.”

SDP:n tammikuussa julkaistun ilmasto-ohjelman valmistelua johtanut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin mukaan myös valtion esimerkillä on vaikutusta. Pitkäjänteisellä valtion ilmastopolitiikalla voidaan kannustaa yksityisiä metsänomistajia hiilinielujen vahvistamiseen.

Vihreä Lanka esitti alan asiantuntijoille ja vaikuttajille kymmenen väitettä hiilinieluista. Väitteet ja täydet vastaukset julkaistaan helmikuun aikana sekä Vihreän Langan verkkosivuilla.

ilmastonmuutos  hiilinielu  ympäristöpolitiikka  metsät 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 1/2019

Lue

Vihreä Lanka

1/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Eurovaaliennuste (Lasse Leipola & Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri