Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Liikkuvainen pääsiäinen

Juha Peurala

Eno-kuvitus.
Silence of the Lamb Chops. Pääsiäinen riippuu siitä, milloin suihkuvirtaukset tuovat kirkonmiesten kaitsemat uusiseelantilaiset lampaat pakastealtaisiimme. Juha Peurala

Silence of the Lamb Chops. Pääsiäinen riippuu siitä, milloin suihkuvirtaukset tuovat kirkonmiesten kaitsemat uusiseelantilaiset lampaat pakastealtaisiimme.

9.4.2009

Eno

Lammasta kannattaa harkita kahdesti, oli pääsiäinen milloin vain.

Nimimerkki ”Pashan yshtävä” kysyy: Miksi pääsiäinen ei ole aina samaan aikaan, kuten joulu? Miksi ortodokseilla esimerkiksi Kreikassa pääsiäinen on toiseen aikaan? Entä onko lampaan popsiminen ekologista?

Eno vastaa: Pääsiäinen tosiaan seilaa kalenterissa siten, että pääsiäissunnuntai voi olla aikaisintaan 22.3. ja viimeistään 25.4. Periaatteena on, että pääsiäispäivä on kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina.

Usein puhutaan, että kyse on kevätpäiväntasausta seuraavan täysikuun jälkeisestä sunnuntaista, mutta itse asiassa kirkko ei käytä tässä apuna astronomiaa, vaan omia taulukoitaan. Niissä kevät on määritelty alkavaksi 21.3. Kevätpäiväntasauksen ajankohta vaihtelee 19.–21.3. välillä.

Pääsiäisen ajankohdan määrittelyn historia on pitkä ja sekava. Vaikka periaate on ollut suhteellisen selvä alusta alkaen, eri maiden ja kirkkokuntien käyttämät erilaiset kalenterit ovat sotkeneet tilannetta lahjakkaasti.

Ortodoksit turvautuvat uskonasioissaan vanhaan juliaaniseen kalenteriin. Sen mukaan pääsiäinen asettuu välille 4.4.–8.5. Mutta: Suomen ortodoksinen kirkko on saanut jo vuonna 1923 erivapauden pitää pääsiäistä samaan aikaan kirottujen protestanttien kanssa.

Suomen ortodoksit siis juhlivat pääsiäistä eri aikaan kuin maailman muut ortodoksit. Säätöä on kyllä muuallakin, esimerkiksi Kreikassa vain pääsiäistä juhlitaan juliaanisen kalenterin ajankohtana, muut juhlapyhät plaseerataan länsimaiseen tapaan gregoriaanisen kalenterin mukaan.

Noin äkkiseltään lammas tuntuu ekologiselta otukselta: pieni karvapallo, joka itsekseen kaluaa heinikkoa. Useissa lähteissä lammas kuitenkin määritellään yhtä pahaksi ja pahemmaksikin kasvihuonekaasujen lähteeksi kuin nauta. Lampaan ruuansulatuselimistö on kova tuottamaan metaania.

Elintarviketeollisuus ei ihan toimi niin, että olisi ympäristöystävällistä syödä lampaat pois piereskelemästä.

Lisää enon vastauksia löydät täältä.



Lisää aiheesta:

  • 1.1.1970

Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri