Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Helsingin palvelut sähköyhtiön tuottojen varassa
14.9.2007 0.00
Energiamarkkinoiden myllerrys uhkaa Helsingin kaupungin palveluita. Helsingin Energialla on viime vuosina mennyt lujaa, ja kaupunki on tulouttanut sen voittoja itselleen koko ajan enemmän. Voitoilla Helsinki rahoittaa merkittävän osan sosiaali-, terveys- ja opetuspalveluistaan.
Kaupungin rahoitusjohtajan Tapio Korhosen mukaan tilanne ei ole kestävä.
”Energiamarkkinat ovat muutosten kourissa. Tämänhetkinen tilanne, jossa energiayhtiöt tekevät kovia tuloksia, ei ole normaali. Se tulee vääjäämättä muuttumaan. Päästökaupan uusi kausi alkaa ensi vuonna, eikä kukaan tiedä, mitä sen myötä käy”, Korhonen varoittaa.
Helsinki saa jatkuvasti kahden prosenttiyksikön verran lisätuloa Helsingin Energian hyvästä tuloksesta. Se tarkoittaa, että ilman liikelaitoksen tuloja kaupungin veroäyrin pitäisi olla 19,5 nykyisen 17,5 sijaan, jos palvelutaso haluttaisiin pitää ennallaan.
”On selvä, että tuloveroastetta ei voi enää korottaa, joten joutuisimme leikkaamaan menotasoamme melko dramaattisesti ilman Helsingin Energian hyvää tulosta”, Korhonen laskee.
Helsingin taloudellinen riippuvuus yhdestä liikelaitoksesta on ainutlaatuista – missään muussa kunnassa näin ei ole. Viime vuonna kaupunki sai Helsingin Energialta yhteensä noin 228 miljoonaa euroa.
Vihreiden kaupunginvaltuutetun Elina Moision mukaan valtuusto on keskustellessaan Helsingin Energian kehittämisestä miettinyt, pitäisikö riippuvuutta pitkällä aikavälillä vähentää.
”Ei ole tervettä, että olemme yhdestä liikelaitoksesta ja sen tuloksesta riippuvaisia”, hän sanoo.
Moision mielestä riippuvuudessa sillään ei ole ongelmaa. Vaikeuksiin joudutaan, jos energiamarkkinoilla tapahtuu jotain, mikä heikentää Helsingin Energian tulosta. Hän ei kuitenkaan usko, että rahoja otettaisiin palveluista.
”Kaupungin investointeja ehkä siirrettäisiin eteenpäin. Lakisääteiset palvelut tietenkin priorisoidaan.”
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin (vihr) mielestä on sinänsä hyvä, että energiasta tulee rahaa kaupungin palvelujen rahoittamiseen, mutta huonoa on, että palvelujen rahoittaminen on siten markkinoista kiinni.
”Se on epävarmuustekijä. Kaupungin pitäisi päästä eroon energiariippuvuudesta. Energian hinta tuskin kuitenkaan tulee kovasti laskemaan, joten se ei liene epävarmempaa kuin muukaan rahoitus.”
Energiantuotannossaan fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle Helsingin Energialle päästökauppa tuo lisäkustannuksia. Käyttämänsä hiilen ja maakaasun lisäksi se maksaa myös niihin liittyvistä päästöoikeuksista – ensi vuonna alkavalla päästökaupan toisella kaudella todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna päättyvällä kokeilukaudella. Käytännössä energian markkinahinta nousee.
”Koko hinnannousua ei välttämättä pystytä kuluttajalle laittamaan, joten tulos pienenee. Silloin on vähemmän otettavissa myös kaupungin palvelujen rahoittamiseen”, Tapio Korhonen sanoo.
Ratkaisuna Korhosen mukaan on, että Helsingin palvelutaso pitää saada jatkossa vastaamaan normaalia tulotasoa, joka perustuu verotukseen.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
