Mari Nieminen ja Suvi Syrjä

Debatti: Tiivistä vai väljää?

15.3.2016 9.15

Vihreä Lanka

Helsinkiläisen apulaiskaupunginjohtajan mielestä kaupunki luo tasa-arvoa.

Anni Sinnemäki:

Suomessa on tilaa, mutta ei se tarkoita, että ihmiset kannattaisi sirotella ympäriinsä. Uutta kannattaa rakentaa sinne, missä on jo toimivia yhteisöjä.

Ideat liikkuvat, kun ihmiset, järjestöt ja koulut keskittyvät tiiviisti. Se tuottaa tehokkuutta ja tuottavuutta, jota on vaikea saada aikaiseksi muualla. Kaupungissa on hyvät olosuhteet siihen, että osaavat ihmiset vaihtavat työpaikkoja ja tuovat uusia näkökulmia. Hyvistä korkeakouluista valmistuneet tuovat tuoreinta osaamista yrityselämään.

Kaupunki on tasa-arvokysymys. Kaupungissa on moninaisia mahdollisuuksia, jolloin molemmat vanhemmat voivat tehdä palkitsevaa työuraa.

Kaupungissa pitää uskaltaa kokeilla uutta. Nyt kun suljemme Hanasaaren voimalan, tavoite on, että tänne syntyy bisnestä älykkäistä sähköverkoista, uusiutuvasta kaupunkienergiasta ja sähkön varastoinnista.

Suomessa on mahdollista kasvattaa palvelusektorin työpaikkoja. Niitä syntyy hyvään kaupunkirakenteeseen, missä potentiaaliset asiakkaat ovat lähellä.

Vaikka etätyö on nykyään mahdollista, tutkimusten mukaan uuden idean menestymistä edistää, että ihmisillä on myös fyysistä kanssakäymistä. Kaupalliset ja tieteelliset innovaatiot vaativat useiden ihmisten, organisaatioiden ja joskus myös julkisen sektorin vuorovaikutusta.

Helsingissä on diversiteettiä asumisessa: 60-70-luvun lähiöitä ja pientalojakin. Moni ihminen haluaa asua kantakaupungissa, sen näkee asuntojen hinnoista. Kantakaupunki on Helsingin tuottavinta aluetta. Siellä toimitilat ovat täynnä. Siksi haluamme kehittää lisää sen tyypistä aluetta esimerkiksi nykyisten moottoriteiden bulevardisoinnilla.

Helsingissä on monimuotoisuudeltaan niin arvokkaita ja hienoja vanhoja metsiä, ettei sellaisia näe metsätalousalueella. Meri ja luonto ovat saavutettavissa. Tulevaisuudessa biodiversiteettiä tehdään kaupunkiin, esimerkiksi Pasilaan tulee viherkattoja ja puistoihin voi laittaa nurmikon sijasta niittyä.

Helsingin kehitys on tärkeä koko maalle. On paljon muualta maailmasta tulevia yrityksiä ja investointeja, jotka sijoittuvat Suomessa vain Helsinkiin. Tällaisia ovat intensiivinen tietotyö ja jälkiteollisen yhteiskunnan palvelut.

Ei tänne tietenkään yritetä houkutella metsäteollisuuden suuryksiköitä. On kuitenkin kiinnostavaa, että Äänekosken biolaitos tarjoaa valmistuttuaan enemmän työtä Vuosaaren satamassa kuin itse voimalaitoksella.

Se, että valtio kehittää Helsinkiä, on reilua tavallisille ihmisille. Helsingissä asuu 630 000 tavallista suomalaista, pääkaupunkiseudulla yhteensä yli miljoona. Hallituksen täytyy palvella myös näiden ihmisten liikkumisen tarpeita.
Vaikkei valtio satsaisi tänne yhtään, se ei lopettaisi kaupungistumista. Kaupungilla on joka tapauksessa vetovoimaa.

Kirjoittaja on Helsingin asumisesta ja kaavoituksesta
vastaava apulaiskaupunginjohtaja sekä
entinen Vihreiden puheenjohtaja.

***

Vaasalainen aluetieteen professori arvioi, että ihminen on onnellinen pienessä asumisympäristössä.

Hannu Katajamäki:

Suurin harha on, että kehitystä tapahtuu vain niin sanotussa Helsinki-Tampere-kehityskäytävässä. Todellisuudessa kehitysvyöhyke jatkuu Vaasaan saakka. Kilpailukykyä kannattaa hajauttaa ja luoda menestymisen mahdollisuuksia koko Suomeen.

Suuret kaupungit ovat tuottavia, sillä niissä on isoja yrityksiä ja paljon ihmisiä. Tuottavuus ei ole yksiselitteistä. On myös pieniä paikkakuntia, jotka menestyvät. Jepualla Pohjanmaalla asuu tuhat ihmistä. Siellä sijaitseva Mirka on hiontatekniikassa maailman kärkeä. Kylä on lähes energiaomavarainen.

On kaupunkijunttiutta ajatella, että kaupunkilaiset elättävät muita alueita. Jos maalla hyvän lukion käyneet nuoret muuttavat Helsinkiin, se on lahja Helsingille.

Tila on ääretön rikkautemme. Ei kukaan halua, että Kiinan miljoonakaupunkien savusumut ovat maailman tulevaisuus.
Uusiutuviin perustuva hajautettu energiantuotanto ei ole mahdollista kaupungin keskustassa. Se ja luontoperustainen yrittäjyys tuovat työpaikkkoja ympäri Suomen.

Matkailuun luodaan työpaikkoja, kun ajatellaan monipuolisesti eikä tarjota pelkästään kerrossänkyjä ja maaseutumatkailua lapsiperheille. On paljon ikääntyviä ja maksukykyisiä matkailijoita, jotka haluavat korkeatasoista majoitusta ja asiantuntevia luontopalveluita. Meillä Merenkurkussa maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa. Kun tällaiset opitaan kunnolla tuotteistamaan, löytyy kyllä kiinnostuneita matkailijoita.

Väestö vanhenee ja maaseudun kakkosasunnoissa vietetään yhä enemmän aikaa. Niiden ikääntyvät omistajat tarvitsevat esimerkiksi remonttipalveluita.Suomessa on puoli miljoonaa vapaa-ajanasuntoa.

Matti Vanhasen (kesk) ehdottama kaksoiskuntalaisuus, jossa ihminen olisi asukas ja veronmaksaja myös mökkikunnassaan, toisi lisää resursseja maaseutukunnille.

Suurkaupungeissa ihmisten arki on pahimmillaan kömpelöä, asuminen kallista ja lasten päivähoito logistisesti hankalaa. Pienemmissä asumisympäristöissä ihmiset ovat onnellisia. Asioille voi kävellä tai pyöräillä. Viranomaisten kanssa voi asioida henkilökohtaisesti.

Turvapaikanhakijoita kannattaisi houkutella muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Siellä on jo nyt hälyttävää segregaatiota kaupunginosien välillä. Maahanmuuttajat voivat syventää sitä.

Pienessä paikassa kielten opetus, yritysvalmennus ja sijoittuminen suomalaiseen yhteiskuntaan sujuvat helpommin. Tästä on onnistuneena esimerkkinä Närpiö.

Kirjoittaja on Vihreiden entinen kaupunginvaltuutettu, Vaasan yliopiston aluetieteen professori.

Tweet