Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Myrkky ja herkku. Tunteita herättävä alkoholilaki on menossa uusiksi.
Alkoholilain uudistus murentaa holhousyhteiskuntaa
11.1.2017 22.07
Alkoholilain uudistus
Alkoholilain tavoitteena on ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Nykyisin alkoholiasioista säädetään yli 20 vuotta vanhan lain lisäksi 13 asetuksessa. Uudistuksen tavoitteena on koota lainsäädäntö mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin.
Samalla muun muassa seuraavat asiat muuttuvat:
- Ruokakaupoissa myytävien juomien yläraja nostetaan 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja ne vapautetaan valmistustaparajoituksista. Nykyisin kaupoissa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, mutta uudistuksen myötä valikoimiin tulisivat myös myös viinaa laimentamalla valmistetut juomat.
- Enintään 500 000 litraa vuodessa tuottavat pienpanimot saavat samanlaisen ulosmyyntioikeuden kuin sahti- ja viinitilat.
- Alkojen aukioloa jatketaan iltakahdeksasta yhdeksään ja ne saavat oikeuden järjestää viinihuutokauppoja.
- Ravintoloiden anniskeluoikeuksissa siirrytään kolmesta (olut, viinit ja väkevät) luokasta yhteen. Lisäksi ravintolat voivat hakea lupaa alkoholi tuotteiden ulosmyyntiin, jota koskevat samat ehdot kuin muuta vähittäismyyntiä.
- Ravintolat voivat jatkossa järjestää yhteisiä anniskelualueita.
- Anniskeluaika päättyy jatkossakin 1.30, mutta jatkoaikalupaa ei tarvitse enää hakea vaan sen saa omalla ilmoituksella. Jatkoaika päättyisi nykyisen 2.30:n tai 3.30:n sijaan vasta kello 4.00. Ravintolaa ei myöskään tarvitse enää sulkea anniskelun päätyttyä.
- Markkinointia vapautettaan siten, että ravintolat voivat mainostaa happy hour -tarjouksia ja valmistajat, maahantuojat ja ravintolat voivat esitellä tuotteitaan kattavammin verkossa.
- Oluen ja kotiviinin valmistamisessa luovutaan raaka-ainerajoituksista, mutta tislaaminen pysyy kiellettynä.
Lähde: STM
Kieltolain kaiku vaimenee vähitellen. Hallituksen kaavailema lakiuudistus jättää Alkon yhä pienempään rooliin suomalaisten viinanhimon kaitsijana. Lakiesitystä koskeva lausuntokierros päättyy maanantaina.
Suomalainen alkoholipolitiikka on väljentynyt asteittain siitä lähtien, kun kieltolaki kumottiin vuonna 1932. Merkittävimmät uudistukset ovat sen jälkeen olleet keskioluen vapauttaminen vuonna 1969 ja viinakortista luopuminen kahta vuotta myöhemmin. Näiden uudistuksien myötä alkoholin kulutus kasvoi yli kaksinkertaiseksi.
1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä valmistus-, tuonti-, tukkumyynti- ja anniskelumonopolit purettiin ja Alkon tehtäväksi jäi yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyynti.
2000-luvun merkittävin uudistus oli alkoholiveron laskeminen vuonna 2004. Tämä johti kulutuksen kasvuun noin kymmenyksellä. Alkoholikuolleisuus nousi muutamassa vuodessa peräti kolmanneksella. Myöhemmin verotusta kiristettiin, mikä käänsi myös kuolleisuuden laskuun.
Alko on kieltolakiajattelun viimeinen linnake. Sen tehtävänä on lain mukaan "huolehtia sille (...) yksinoikeudeksi säädetyn vähittäismyynnin harjoittamisesta" sekä edistää alkoholilain ensimmäisen pykälän toteutumista:
"Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja."
Kyseessä on tietysti ristiriitainen tehtävä: pitäisi ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja myymällä sitä. Tehtävä muodostuu entistä mahdottomammaksi, kun yhä suurempi osa alkoholista kulkee Alkon ohi – ruokakaupoissa, ravintoloissa tai matkustajatuontina.
Alkosta myytiin viime vuonna yhteensä 15,6 miljoonaa litraa alkoholia, mikä on hieman reilu kolmannes ravintolamyynnin ulkopuolisesta alkoholinkulutuksesta. Tämä osuus tulee putoamaan, mikäli nelosolut siirretään hallituksen aikeiden mukaisesti ruokakauppoihin. Päivittäistavarakaupan teettämän tutkimuksen mukaan uudistus vähentää myös viinojen ja liköörien myyntiä.
Taloustutkimuksen haastattelemien suomalaisten antamien vastausten perusteella näyttäisi siltä, että kaikki eivät vaivaudu viinan takia Alkoon, jos lähikaupasta saa nykyistä vahvempaa olutta, siideriä tai viinapohjaista lonkeroa. Sen sijaan viinin myyntiin uudistuksella ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta.
Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto muistutti tiistaina, että jokaista Alkon myymää nelosolutta kohden Virosta tuodaan kolme.
”Alkolla ei ole enää monopolia vahvan oluen kaupassa", Luoto sanoi.
Uudistuksella on selvät voittajat. Päivittäistavarakaupan mukaan ruokakauppojen myynti kasvaa 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämän toivotaan hyödyttävän erityisesti pieniä kauppoja, joissa alkoholimyynnin osuus on keskimääräistä suurempi. Nyt nämä liikkeet ovat kärsineet suurempien liikkeiden aukiolojen vapauttamisesta.
Valtion verotulot kasvavat alkoholiveron myötä noin 60 miljoonalla eurolla. Tämän päälle tulevat myös kasvavat arvonlisäverotulot. Myös kuluttajat säästävät, sillä keskinäinen kilpailu ja suurten kauppaketjujen kehittyneempi logistiikka pudottavat nelosoluen hintaa 40 prosenttia Alkon hintaan verrattuna.
Uudistus vaikuttaa myös Viroon suuntautuvaan matkailuun. Nelosolut on litroissa mitattuna ylivoimaisesti suosituin Suomeen raahattava juoma. Päivittäistavarakaupan arvion mukaan tämä tuonti puolittuu, kun litrahinnan ero Suomen ja Viron välillä kapenee noin neljästä kahteen euroon. Kaiken matkustajatuonnin arvioidaan putoavan neljänneksellä. Päivittäistavarakaupan luvut perustuvat sen teettämän tutkimuksen vastaajien omiin arvioihin siitä, miten he muuttaisivat käytöstään, jos nelosolut tulisi ruokakauppoihin.
Siinä missä ruokakaupat odottavat uudistusta innolla, ovat ravintola-alan tunnelmat selvästi ristiriitaisemmat. Uudistuksen pelätään heikentävän anniskelun asemaa entisestään.
Esityksessä tosin vapautetaan anniskeluravintoloiden aukioloaikoja, mutta alan etujärjestön mielestä muun muassa järjestyksenvalvojia koskevat vaatimukset voivat aiheuttaa ongelmia varsinkin pienemmille ravintoloille.
Uudistuksen suuri riski on kuitenkin sen vaikutus kansanterveyteen. Alkoholin kulutus ja siitä aiheutuneet haitat ovat olleet viime vuosina laskussa, mutta kaavailtu uudistus muuttaisi tilanteen.
Päivittäistavarakauppa haluaa korostaa, että nelosoluen vapauttaminen siirtää kulutusta miedompiin juomiin, mutta sen omakin selvitys osoittaa, että kokonaiskulutus kasvaa 0,5 prosenttia. Tässä arviossa kuitenkaan ei huomioida esimerkiksi ravintoloiden pidempiä aukioloaikoja tai happy hour -tarjouksien sallimista, joten todellinen kasvu voi olla enemmänkin.
THL arvioikin viime kesänä, että vaikutus olisi jopa kuusi prosenttia. Tämä tarkoittaisi alkoholikuolemien lisäystä noin 145 hengellä vuodessa.
Ja kuolemat ovat vain osa alkoholin haitallisista vaikutuksista. THL kertoi joulukuussa tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholin aiheuttamat välittömät ja välilliset haitat yhteiskunnalle ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa.
Hallituspuolueiden kesken sorvattu uudistus on ollut vaikea pala perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk), jonka salkuun alkoholiasiat kuuluvat. Esimerkiksi marraskuussa Rehula valitteli Helsingin Sanomille, että uudistus etenee elinkeinoelämän ehdoilla ja johtaa kulutuksen ja haittojen kasvuun.
Rehulan kannoissa kuuluu keskustakentän ääni. MTV kertoi viime viikolla, että joka kolmas puolueen piirihallituksen jäsenistä pitää nykyistä esitystä liian sallivana. Saman kyselyn perusteella Rehulan suosio omien joukossa on laskenut hieman.
Koko kansan tasolla alkoholin vapauttamisella on kuitenkin edelleen suomalaisten tuki – tosin tulokset vaihtelevat melko paljon riippuen siitä, kuka asiaa selvittää.
Taloustutkimuksen Päivittäistavarakaupalle tekemässä selvityksessä kaksi kolmesta haluaisi ruokakauppoihin myös viinit ja joka kolmas kaikki alkoholijuomat. Alkon ja THL:n selvityksessä vajaa vuosi sitten suomalaisista 47 prosenttia olisi vapauttanut viinit ruokakauppoihin. Väkevien vapauttamista vastusti 87 prosenttia vastaajista.
Sen sijaan Ehkäisevän päihdetyön aiemmassa kyselyssä vain 18 prosenttia vastaajista uskoi, että alkoholipolitiikan vapauttamisesta enemmän hyötyä kuin haittaa. MTV:n viime keväänä teettämässä kyselyssä taas 68 prosenttia suomalaisista kannatti nelosoluen myymistä ruokakaupoissa.
Kysyimme Twitterissä, Miten alkoholi näkyy työssä
Alkoholilain uudistus
Alkoholilain tavoitteena on ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Nykyisin alkoholiasioista säädetään yli 20 vuotta vanhan lain lisäksi 13 asetuksessa. Uudistuksen tavoitteena on koota lainsäädäntö mahdollisimman kattavasti yhteen lakiin.
Samalla muun muassa seuraavat asiat muuttuvat:
- Ruokakaupoissa myytävien juomien yläraja nostetaan 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin ja ne vapautetaan valmistustaparajoituksista. Nykyisin kaupoissa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, mutta uudistuksen myötä valikoimiin tulisivat myös myös viinaa laimentamalla valmistetut juomat.
- Enintään 500 000 litraa vuodessa tuottavat pienpanimot saavat samanlaisen ulosmyyntioikeuden kuin sahti- ja viinitilat.
- Alkojen aukioloa jatketaan iltakahdeksasta yhdeksään ja ne saavat oikeuden järjestää viinihuutokauppoja.
- Ravintoloiden anniskeluoikeuksissa siirrytään kolmesta (olut, viinit ja väkevät) luokasta yhteen. Lisäksi ravintolat voivat hakea lupaa alkoholi tuotteiden ulosmyyntiin, jota koskevat samat ehdot kuin muuta vähittäismyyntiä.
- Ravintolat voivat jatkossa järjestää yhteisiä anniskelualueita.
- Anniskeluaika päättyy jatkossakin 1.30, mutta jatkoaikalupaa ei tarvitse enää hakea vaan sen saa omalla ilmoituksella. Jatkoaika päättyisi nykyisen 2.30:n tai 3.30:n sijaan vasta kello 4.00. Ravintolaa ei myöskään tarvitse enää sulkea anniskelun päätyttyä.
- Markkinointia vapautettaan siten, että ravintolat voivat mainostaa happy hour -tarjouksia ja valmistajat, maahantuojat ja ravintolat voivat esitellä tuotteitaan kattavammin verkossa.
- Oluen ja kotiviinin valmistamisessa luovutaan raaka-ainerajoituksista, mutta tislaaminen pysyy kiellettynä.
Lähde: STM
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
