Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Jenni Leukumaavaara

Valta kansalle. Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen mielestä etenkin EU-päätöksenteossa on eduskunnassa parannettavaa.  Jenni Leukumaavaara

Valta kansalle. Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen mielestä etenkin EU-päätöksenteossa on eduskunnassa parannettavaa. 

Hallitus yrittää viedä kansalaisjärjestöjen rahoja eduskunnan selän takana

1.12.2017 15.06
Jenni Leukumaavaara

Eduskunnassa toistuu vuosittain kuvio, joka vaikeuttaa monien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Kansalaisjärjestöille on valtion budjetissa määrätty muutaman kymmenen miljoonan euron korvamerkitty määräraha, jonka eduskunta on tarkoittanut pysyväksi.

Budjetin rakentavat hallituspuolueet kuitenkin poistavat näitä pysyviksi tarkoitettuja rahoja seuraavan vuoden talousarvioesityksen pohjasta.

Tänään perjantaina julkistetun eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaan hallitus ja budjettia tiukasti vartioiva valtiovarainministeriö yrittävät käytännössä kävellä eduskunnan yli määrärahojen poistoilla.

Vihreiden kansanedustajan Johanna Karimäen mukaan yli vedetään tyypillisesti kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettuja rahoja, kuten ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen avustuksia sekä esimerkiksi päihdeäitien auttamiseen tarkoitettuja varoja.

Eduskunnan budjetti- ja valvontavaltaa sekä yleisesti parlamentin läpinäkyvyyttä tutkiva valiokunta pitää toimintaa kyseenalaisena. 


Valiokunta antoi
perjantaisessa mietinnössä keinoja keriä budjetti- ja valvontavaltaa takaisin eduskunnalle.

Mietintö perustuu syksyllä 2016 julkaistuun Helsingin yliopiston tutkimukseen eduskunnan budjetti- ja valvontavallasta vuosina 1990-2020. Selvityksen mukaan eduskunta on menettänyt valtaansa esimerkiksi työmarkkinajärjestöille ja EU:lle.

Hallituksella on ollut vaikeuksia saada omia rivejään kuntoon EU-asioissa, minkä seurauksena hallituksen kannat on tuotu pahimmillaan vain kymmenen minuuttia ennen suuren valiokunnan kokousten alkua käsiteltäviksi.

Tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimivan Karimäen mukaan erityisesti Kreikan talouskriisi ja EU:n maahanmuuttopolitiikka ovat olleet sitkaita paloja hallitukselle.

Päätöksiä tehdään kiireessä, eikä EU-asioita tuoda tarpeeksi täysistunnon eli koko eduskunnan käsiteltäväksi. 

”Suuren valiokunnan työn saaminen paremmin täysistuntoon tietoon ja käyttöön olisi tärkeää”, Karimäki sanoo.

Tarkastusvaliokunta esittää, että EU:n tukipaketit palautetaan täysistunnon käsittelyyn. Nyt ne ovat suuren valiokunnan vallassa. 


Vihreillä on huoli siitä, että hallitus linjaa koko Suomen EU-kantoja Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 2019.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on esittänyt, että puheenjohtajuuskauden teemoja pohdittaisiin parlamentaarisesti. 

Karimäen mielestä hallitus voisi antaa vähintäänkin pari kertaa vuodessa EU-politiikan selonteon. Esimerkiksi marraskuussa pääministeri antoi vain pääministerin ilmoituksen, joka ei mene valiokuntien käsittelyihin.


Eduskunnan sisäisessä valvonnassa ja vallanjaossa olisi niin ikään parantamisen varaa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sd) huomautti mietinnön julkistamistilaisuudessa perjantaina, että joskus pitää valitettavasti sanoa ääneen myös asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.

Tällainen on esimerkiksi se, että hallitusohjelman valmistuttua ministerit tulisivat välittömästi kertomaan omalle eduskuntaryhmälleen missä mennään. Eduskuntaryhmiä ei siis informoida tarpeeksi päätöksistä.

Tarkastusvaliokunta haluaa myös selvittää, miten valiokuntakuulemisiin saataisiin enemmän velvoittavuutta ja mahdollinen sanktio kieltäytymisestä.

Esimerkiksi tällä hallituskaudella on ollut tapaus, jossa asiantuntija on kieltäytynyt tulemasta kuulemiseen. Demokraatin tietojen mukaan kyseessä olisi pankkiiri, konsernijohtaja Björn Wahlroos, joka kieltäytyi tulemasta Panama-papereihin liittyvään valiokuntakuulemiseen.

Tarkastusvaliokunta ehdottaa, että ministerit kävisivät valiokuntien kuultavina useammin jo lainsäädäntötyön varhaisemmissa vaiheissa. Nyt valiokuntiin tuodaan pääasiassa hallituksen esityksiä, jotka ovat jo pitkälle mietittyjä ja osin sementoituja kokonaisuuksia.

Tarkastusvaliokunta moitti myös eduskuntaa passiivisuudesta, kuten teki viime vuoden selvityskin.

”Kaikilla valiokunnilla on oikeus tehdä esityksiä ja pyytää ministereitä kuulemisiin. Sitä pitäisi tehdä aktiivisemmin”, Heinäluoma sanoo.


Päivitetty 1.12.2017 klo 15.45: Tarkennettu jutun toista kappaletta lisäämällä tieto siitä, että määrärahojen on tarkoitus olla pysyviä. Jutun ingressistä poistettu maininta syksyn budjettiväännöistä.

budjetti  eduskunta  valvonta  tarkastusvaliokunta  hallitusohjelma 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.