Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Tähän koski? Kaupunkisuunnittelulautakunta ehtii ensimmäisenä ottamaan kantaa vanhan voimalapadon kohtaloon.Sammeli Heikkinen

Tähän koski? Kaupunkisuunnittelulautakunta ehtii ensimmäisenä ottamaan kantaa vanhan voimalapadon kohtaloon.

Haluaako lautakunta avata Vantaanjoen?

17.3.2015 12.43

Sammeli Heikkinen

Vanhankaupunginkosken museopadon purkamisesityksestä saadaan luultavasti tänään tiistaina ensimmäinen lausunto. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee purkamisesta tehtyä valtuustoaloitetta kokouksessaan tiistaina iltapäivällä.

Esityslistan lausuntoehdotuksessa padon purkuhankkeeseen suhtaudutaan kielteisesti. Ehdotuksen mukaan padon purkaminen vaarantaisi Vantaanjokisuun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

Lautakunnan jäsen Elina Moisio (vihr) kuitenkin kertoo valmistautuneensa tekemään vastaesityksen, jossa padon purkamista kannatetaan.

Moision mukaan nykyinen lausuntoehdotus perustuu liian kapealle asiantuntijakuulemiselle. Valtuustoaloitteen padon purkamisesta tehnyt kaupunginvaltuutettu Jukka Relander (vihr) on samaa mieltä.

"Lausuntoa on pyydetty vain museoihmisiltä, siinä ei ole ympäristöpuolen harkintaa ollenkaan. Arvio on nyt suurin piirtein se, että jos pato puretaan, niin kaikki menee."

Relander muistuttaa, että historialliset rakennukset jäisivät kuitenkin jokeen muodostuvan kosken rannoille, vaikka itse pato purettaisiinkin.

"Museoväellä ja osalla kalastuspuolen ihmisiäkin on jäänyt pyörimään 90-lukulainen kasetti: on lähdetty museoimaan maisemaa. Ja kaloja laitetaan veteen ja ongitaan pois. Kalastuspuolen muutos on jäänyt huomaamatta."

Relanderin mukaan moderni näkemys on se, että kalojen pitäisi syntyä vesistöön, elää ja lisääntyä siellä. Vesistön siis pitäisi olla siinä kunnossa, että se voi pitää yllä kestävää luonnonkalakantaa.

Vantaanjoki on jo nyt Suomenlahden Suomen puolen ehkä paras meritaimenjoki. Kalat pääsevät ohi Vanhankaupunginkosken padon kosken kapeampaan itähaaraan tehtyä kalatietä myöten.

Itähaaraa ei kuitenkaan pääse Relanderin mukaan ylös esimerkiksi uhanalainen vaellussiika, eivätkä myöskään suuret särkikalat toutain ja vimpa. Porrastuksen loiventaminen nykyisestä taas olisi vaikeaa, sillä vesi virtaa jo nyt käytännössä peruskallion päällä.

"Jos padon purkaisi, avautuisi noin kilometrin mittainen koski, virkistyskalastuskeidas keskelle kaupunkia", Relander sanoo.

Jo ennen Relanderin valtuustoaloitetta padon purkamisen nosti esiin Suomen tunnetuin kala-aktiivi, näyttelijä Jasper Pääkkönen.

Valtuustoaloitteen allekirjoitti Relanderin lisäksi 48 kaupunginvaltuutettua. Tukea ja vastustusta hankkeelle on tullut oikeastaan koko poliittisen kirjon leveydeltä. Puoluekohtaisia kantoja padonpurkuun ei siis ole lyöty lukkoon.

Elina Moisio ei lähde arvailemaan, onko kaupunkisuunnittelulautakunnassa enemmän padon vai kosken kannattajia.

"Mitään keskusteluja en ole vielä lautakunnan jäsenten kanssa tästä käynyt. Mutta tosi paljon aktiivista kansalaispalautetta asiasta on tullut, toivottavasti se on saanut valtuutetut miettimään asiaa."

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää lausunnostaan arviolta viiden–kuuden aikoihin alkuillasta. Ainakin ympäristölautakunta antaa hankkeesta oman lausuntonsa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaupunginhallitus käsitellee asiaa lähiviikkoina. Lopullisen päätöksen tekee Helsingin kaupunginvaltuusto.

kalat  kalastus  ympäristö  historia 




Viite