Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

EC/ECHO/Pierre Prakash /Flickr

Välitilassa. Suomi haluaa mennä kohti kiintiöpakolaispainotteista järjestelmää. Kuvassa afgaanipakolainen Iranissa. EC/ECHO/Pierre Prakash /Flickr

Välitilassa. Suomi haluaa mennä kohti kiintiöpakolaispainotteista järjestelmää. Kuvassa afgaanipakolainen Iranissa.

Analyysi

Keskusta ja kokoomus puhuvat kauniita, mutta toteuttavat perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa

28.3.2018 10.05

Jenni Leukumaavaara

Nykyinen hallitus toteuttaa perussuomalaisten kätilöimää tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, vaikkei sitä mielellään ääneen sano.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) vetää kipakasti eroa hallituksen ja Jussi Halla-ahon (ps) maahanmuuttolinjan välille.

”Halla-aho vaatii aktiivisesti vankilasaaria Suomenlahdelle ja olisi sulkenut mahdollisuudet turvapaikanhakuun ilman että kiintiöpakolaisten määrää olisi nostettu. Emmehän me sen sorttista politiikkaa suinkaan toteuta”, Mykkänen sanoi Vihreälle Langalle toimittajien taustatapaamisessa Helsingissä maaliskuussa.

”En minä pitäisi tätä halla-aholaisena, vaan tolkun politiikkana siinä mielessä, että turvan saamisen pitää liittyä henkilökohtaiseen uhkaan.”


Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus ovat väläytelleet mahdollisuutta nostaa kiintiöpakolaisten määrää.

Suomi ottaa vuosittain noin 750 kiintiöpakolaista. Syyrian konfliktin puhjettua määrää nostettiin 1050:een vuosina 2014 ja 2015.

Siniset on pääosin tyytyväinen nykylinjaan, vaikka puheissaan korostaakin olevansa kaikkea muuta kuin perussuomalaiset.

”Totta on, että hallituksessa on eri näkemyksiä esimerkiksi kiintiöpakolaisten määrästä. Kokoomuksella ja keskustalla on sitä halua nostaa, mutta siniset ovat olleet tiukkana”, Mykkänen sanoi toimittajien taustatilaisuudessa.

Sinisten rooli hallituksessa on ollut lähinnä muovailuvahamainen nyökyttelijä, mutta näköjään tässä asiassa vipuvartta löytyy.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ehdotti viime vuonna kiintiöpakolaisten määrän nostamista, mutta ehtoja oli runsaasti: Ensin EU:n ulkorajat täytyy saada pitäviksi, turvapaikkaa tarvitsevat rekisteröityä EU-rajojen ulkopuolella ja jokainen EU-jäsenmaa noudattamaan yhdessä sovittuja päätöksiä.

Siinä on toiveiden tynnyriä kerrakseen.

Mykkänen (kok) on sanonut, että jos löydetään järkevä eurooppalainen ratkaisu ja palautukset saadaan toimimaan, pakolaiskiintiötä olisi järkevää nostaa, jopa moninkertaistaa.

Pakolaiskiintiö siis sidotaan EU-päätöksiin. Suomen kiintiöpakolaisten määrään EU-päätöksillä ei kuitenkaan ole mitään velvoittavaa yhteyttä.

Ulkomaalaislain mukaan Suomeen voidaan ottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten.

Eduskunta päättää määrän vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Euroopan unionin päätöksillä on käytännössä merkitystä myös talouspolitiikkaan, ja se tukee jäsenmaiden kiintiöpakolaisten vastaanottamista taloudellisesti, mutta kiintiöpakolaisten määrää se ei sanele. Suomi voisi lisätä määrää oma-aloitteisesti, jos se haluaisi.


Mykkänen
 haluaa sitoa kiintiöpakolaisten määrän turvapaikanhakijoiden määrään. Jos toista lisätään, toista vähennetään. Tämä on asiantuntijoiden mukaan huolestuttavaa – ja laitonta.

Mykkänen on ehdottanut, että kiintiöpakolaisuudesta tulisi pidemmällä aikavälillä pääväylä turvapaikanhaun sijaan. Samalla turvapaikanhakuprosessi vaikeutuisi merkittävästi.

Kiintiöpakolaisuuden määrän nostaminen saa asiantuntijoilta vihreää valoa.

”Ehdottomasti kannatettavaa ehdotuksessa on kiintiöjärjestelmän ja sitä kautta turvallisten reittien hyödyntäminen suojelua tarvitsevien ihmisten auttamiseksi”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että oikeus hakea turvapaikkaa on perustavanlaatuinen oikeus, jota ei voi rajoittaa.

”Kiintiöpakolaisten määrällä – oli se sitten mikä hyvänsä – ei voi käydä sellaista vaihtokauppaa, että muilta kuin kiintiöpakolaisilta evättäisiin vastaavasti oikeus hakea turvapaikkaa. Tämänkaltaista nollasummapeliä ei kansainvälinen oikeus, eikä myöskään perustuslakimme, salli”, sanoo myös Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi

”Periaatteessa, jos eläisimme todellisuudessa, jossa kaikilla mailla olisi kiintiöjärjestelmä ja paikkoja olisi niin paljon, että voidaan uudelleensijoittaa kaikki UNHCR:n ehdottamat ihmiset, kiintiöjärjestelmään siirtyminen voisi toimia. Näin ei kuitenkaan ole”, Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen sanoo.

Mehtonen huomauttaa, että kiintiöjärjestelmä ei palvele kaikkia jotka turvaa tarvitsevat. Konfliktilanteisiin se sopii, mutta esimerkiksi poliittisen vainon kohteeksi vakaissa valtioissa joutuneita se ei välttämättä auttaisi.


EU neuvottelee
parhaillaan turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Toiveena ja tavoitteena on ratkaisun löytyminen kesäkuussa. 

Jäsenmaiden pitäisi päästää sopuun myös turvapaikanhakijoiden jakamisesta. Itä-Euroopan maat ovat vastustelleet, eikä Suomikaan innoissaan ole. Yksi ehdotus on ollut jopa kytkeä EU:n alue- ja koheesiotuet maiden valmiuteen ottaa vastaan maahanmuuttajia.

Vihreän Langan haastattelemien ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan sopu ei vaikuta todennäköiseltä.

Jos sopimus saadaan aikaiseksi, se tulee olemaan niin lattea kompromissi, että on kyseenalaista saadaanko parannusta nykytilanteeseen, neuvotteluja seuraava Amnestyn Susanna Mehtonen arvioi.

Mehtosen mukaan neuvottelutekstit ovat vaarassa vesittyä Dublin-järjestelmän vastuunjaon osalta, mutta turvapaikanhakijoiden asemaa heikentävät muutokset ovat pysyneet neuvotteluteksteissä. Heikennyksiä on odotettavissa esimerkiksi oikeusapuun.

Suomella ja EU:lla on siis halu heikentää turvapaikanhakua ilman että kiintiöpakolaisten määrää samaan aikaan – jos ollenkaan – oltaisiin nostamassa. Se on vankilasaaria humaanimpaa, mutta silti melko perussuomalaista.

Viime viikolla Unicef kertoi, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen turvapaikkalinjaukset ovat tiukentuneet merkittävästi viime vuosina.


Euroopan päättäjät ovat yli kymmenen vuotta keskustelleet siitä, että turvaa tai parempaa elämää hakevien saapumista EU:n alueelle hidastettaisiin tai se jopa estettäisiin. Aika ajoin esille nousevat suunnitelmat rekisteröinti- ja vastaanottokeskusten perustamisesta kauttakulkumaihin.

Turvapaikanhakuprosessi lähenisi siis kiintiöpakolaisprosessia siinä mielessä, että se olisi kontrolloidumpaa ja tapahtuisi fyysisesti kauempana Suomesta ja Euroopasta. Se herättää uusia kysymyksiä.

”Miten EU:n turvapaikkakeskukset eroaisivat pakolaisleireistä? Jos eivät juuri mitenkään, miksi niitä pitäisi perustaa?”, Amnestyn Mehtonen kysyy. 

Hän arvelee, että säästöjä ei näin syntyisi, vaan todennäköisesti EU:n ulkopuolisten keskusten ylläpito tulisi nykyistä järjestelmää kalliimmaksi. Niihin pitää lähettää työntekijät, joilta vaaditaan hyvin erikoistunutta osaamista.

Moni lapsi ja nuori on jo nyt elänyt koko elämänsä pakolaisleirillä. Leirien muuttuminen uudeksi normaaliksi ei ole hyvä asia kenellekään. 

”Ja pitää muistaa, että vaikka toiminta tapahtuisi EU:n ulkopuolella, vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta on yhä EU:n”, Mehtonen sanoo.

pakolaisuus  turvapaikanhakijat  kokoomus  keskusta  siniset  Maahanmuutto 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.