Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Jenni Leukumaavaara

Perustuslakivaliokunta vihdoin koolla ja tiedottamassa eduskunnassa. ”Kaikki aivosolut ovat varmasti olleet käytössä”, kommentoi rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Jenni Leukumaavaara

Perustuslakivaliokunta vihdoin koolla ja tiedottamassa eduskunnassa. ”Kaikki aivosolut ovat varmasti olleet käytössä”, kommentoi rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Analyysi

Sote-uudistus rimaa hipoen perustuslakiseulan läpi, mutta ongelmia riittää

1.6.2018 18.06

Jenni Leukumaavaara

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lukuisia moitteita soten valinnanvapauslakiehdotuksesta. 

Poliittisen tilanteen kannalta olennaista on, että valiokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas) mukaan puutteet ja ongelmat ovat sellaisia, että ne voidaan korjata eduskunnan sisällä.

Tätä on pidetty merkittävänä maakuntavaalien ja äänestysten aikataulujen kannalta. Mikäli muutosvaatimukset olisivat olleet mittavampia, sote-uudistuksen aikataulutus ja mahdollisesti koko hallitus olisi kaatunut siihen.

Käytännössä korjausehdotukset siirtyvät nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan pohdittaviksi. 

Kokoomuksen valiokuntaedustajat Ben Zyskowicz ja Wille Rydman korostivat perustuslakivaliokunnan näyttävän pääosin vihreää valoa uudistukselle. Kokoomuksen ajamalle valinnanvapaudelle valiokunta kuitenkin asetti merkittäviä rajoituksia ja hidasteita.

Nyt eduskunnassa pohditaan, voiko kokoomus niellä muutokset vai tuleeko hallituskriisi.


Valiokunnan mielestä esimerkiksi valinnanvapausehdotuksen aikataulu on edelleen liian tiukka. Sen mukaan sote-palvelujen valinnanvapautta on vaiheistettava ja siirtymäkautta pidennettävä. Valiokunta ei ottanut kantaa vaiheistuksen vuosimääriin.

Rahoituslakia on valiokunnan mukaan muutettava siten, että maakunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös poikkeustilanteissa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiukkaa menoleikkuria on löyhennettävä.

Valiokunnan mukaan maakuntien sote-palveluiden rahoitus on riittämätöntä poikkeustilanteissa. Valinnanvapauslain olisi syytä turvata yleisesti paremmin maakunnan oman palvelutuotannon riittävyys.

Yksi aikataulua ja laajemminkin valinnanvapauden toteutumista määrittävä kysymys on ollut se, pitääkö hallituksen tehdä niin sanottu EU-notifikaatio.

Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden mielestä on epäselvää, ovatko maakuntien liikelaitokset taloudellisia vai ei-taloudellisia toimijoita. Jos liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita, niiden tukeminen sote-uudistuksessa suunnitellusti olisi EU:n säädöksissä kiellettyä valtion tukea.

Jos EU päätyisi siihen, että maakuntien liikelaitokset ovat taloudellisia toimijoita ja saavat kiellettyä valtion tukea, ne olisi pakko yhtiöittää tai malli pitäisi purkaa.

Perustuslakivaliokunnan mielestä valinnanvapaus on notifioitava EU-komissiolle, jos on pienintäkään epävarmuutta siitä, että Suomen järjestelmä voidaan myöhemmin todeta lainvastaiseksi.


Myös tietosuojasääntely on valiokunnan mukaan olennaisesti puutteellinen. Siitä on vaikea hahmottaa, miten arkaluonteisten tietojen on tarkoitus liikkua turvallisesti eri toimijoiden välillä.

Valiokunnan mukaan on myös selvitettävä, sisältyykö kapitaatiokorvauksen laskemiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vastaista profilointia.

Kielellisiä oikeuksia koskevia säännöksiä on täsmennettävä.

Valiokunta pitää erittäin paheksuttavana toimeenpanon laajamittaista aloittamista esimerkiksi pilottien avulla ennen lain hyväksymistä.

sote-uudistus  eduskunta  perustuslakivaliokunta 




Viite