Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

CAN Europe / Flickr

Euroseteleitä
Rahaa tarjolla mutta mihin? Erilaisista yritystuista on tullut asiantuntijan mukaan viidakko, jossa tuet ja tavoitteet ovat paikoitellen ristiriidassa.CAN Europe / Flickr

Rahaa tarjolla mutta mihin? Erilaisista yritystuista on tullut asiantuntijan mukaan viidakko, jossa tuet ja tavoitteet ovat paikoitellen ristiriidassa.

Vihreät haluaa karsia yritystukia ympäristön vuoksi – näin aloitteita kommentoivat asiantuntijat

18.10.2017 13.41

Lasse Leipola

Vihreän eduskuntaryhmän talousarvioaloitteet ohjaavat lisää rahaa koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Satsaukset rahoitettaisiin pääosin yritystukia karsimalla. Vihreiden eväät yrityksien tukemiseen ovat omassa erillisessä jutussaan.

Vihreä Lanka kävi läpi osan vihreiden tekemistä aloitteista asiantuntijoiden kanssa. Miten yritystukien karsiminen vaikuttaisi yhteiskuntaan?

Vihreät haluaa leikata erityisesti ympäristölle haitallisia tukia. Vuonna 2013 valmistuneen selvityksen mukaan Suomessa maksetaan vuosittain jopa kolmen miljardin euron edestä ympäristölle haitallisia tukia. Suurimmat näistä liittyvät maataloustukiin sekä energian ja polttoaineiden verohelpotuksiin.


Yksi suurimmista vihreiden leikkauslistalla
olevista tuista on työkoneiden polttoaineille myönnetty verotuki. Nykyisin tietyissä työkoneissa saa käyttää kevyttä polttoöljyä, jota verotetaan kevyemmin kuin dieseliä. Vihreät esittää, että tuesta leikattaisiin neljännes, mikä kasvattaisi verotuloja yli sadalla miljoonalla eurolla.

Vastaavasti leikattaisiin myös dieselin verotukea. Se kompensoitaisiin henkilöautoilijoille käyttövoimaveron alennuksella. Sen sijaan raskaassa tavaraliikenteessä leikkaus nostaisi kustannuksia.

”Tämä kannustaa etsimään raskaalle tavaraliikenteelle vaihtoehtoisia polttoaineita kuten nesteytettyä maa- tai biokaasua. Tähän liittyvä teknologia ei ole vielä laajamittaisesti käyttöön otettavissa, mutta verotuen pienennys nopeuttaisi vaihtoehtoisten polttoaineteknologioiden kehitystä. Toisaalta dieselin verotuen pienennys parantaa rautatiekuljetusten kilpailukykyä kumipyöräliikennettä vastaan”, budjettialoitteen perusteluissa todetaan.

Dieselin verotuen pienennys kasvattaisi verotuloja noin sadalla miljoonalla eurolla, kun käyttövoimaveron alennus otetaan huomioon.


Vihreiden listalla on myös muita
energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä aloitteita. Turpeen verotukea leikkaamalla säästettäisiin 12 miljoonaa euroa. Tukea ei kuitenkaan poistettaisi kokonaan, sillä se kannustaisi kivihiilen ja muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöön.

Päästökauppakompensaation poisto säästäisi 27 miljoonaa euroa. Vihreät muistuttaa, että tuki kohdistuu aloille, jotka saavat jo satojen miljoonien tuet alennetun sähköveron ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten myötä.

Tosin vihreät esittää myös energiaveron palautuksien lakkauttamista, jolla säästettäisiin 230 miljoonaa euroa. Vihreät viittaa perusteluissaan Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) arvioon. Sen mukaan yritysten kilpailukyky ei ole kiinni energiaveron palautuksista.

VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen vahvistaa Vihreälle Langalle, ettei heidän tutkimuksensa perusteella energiaveron palautuksella ole tilastollista yhteyttä vientiin.

”Kansainvälisellä kilpailukyvyllä tähdätään viennin lisäämiseen. Eihän verotuksen taso voi olla itseisarvo, vaan tavoitellaan kilpailukykyistä sähkön hintaa. Veroineenkin sähkö on Suomessa verrattain halpaa.”


Jos yritystuissa on vaikea
pysyä kärryillä, ei kannata huolestua. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että erilaisia tukia, niitä myöntäviä tahoja ja niihin liittyviä tavoitteita on niin paljon, ettei ”pirukaan ota selvää” kokonaisuudesta.

”Lopputuloksena on se, että raha kiertää verottajalta verotettaville ja takaisin verottajalle siten, että prosessissa haaskataan rahaa ja häiritään talouden resurssien allokaatiomekanismia.”

Maliranta muistuttaa, ettei yritystuen käsitekään ole keskustelussa vakiintunut. Esimerkiksi vihreät haluaisi leikata monia energiaverotukseen liittyviä helpotuksia. Malirannan mukaan tämä on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa energiaverotuksen tavoitteet sekoittuvat muihin tavoitteisiin.

”Yritystukien kaltaisiin verohelpotuksiin liittyy aitoja määrittely- ja mitoitusongelmia. Ei ole lainkaan helppoa arvioida, kuinka suuresta tuesta on kyse. Oma arvioni on, ettei näistä ole saatavissa niin suuria tuloja kuin äkkiseltään voisi ajatella.”


Uutena avauksena vihreät haluaa leikata yritysten verotukia muuttamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin liittyvää lainsäädäntöä.

Yritykset voivat nykyisin vähentää verotuksessa esimerkiksi laitehankintoja nopeammin kuin laitteiden arvo oikeasti laskee. Paremmin todellista arvon alenemista vastaavilla poistolla olisi puolueen mukaan mahdollista kasvattaa verotuloja sadalla miljoonalla eurolla.

”Poistoasteissa on kummallisuuksia, joita voisi korjata realistisemmaksi. Periaatteessa kuulostaa ihan hyvältä, mutta en osaa kovin tarkasti kommentoida, mitä se käytännössä tarkoittaisi”, tutkimusjohtaja Niku Määttänen Etlasta sanoo.

Listaamattomien yritysten osinkoverotusta kiristettäisiin valtiovarainministeriön työryhmän esittämällä tavalla, mikä toisi puolueen mukaan valtion kassaan 288 miljoonan euron lisätulot. Tätäkin Määttänen pitää hyvänä avauksena, vaikka se kiristääkin joidenkin listaamattomien yritysten verotusta.

”Samalla se tehostaa verotusta siinä mielessä, että siinä poistuu tai ainakin vähenee sellaiset turhat investoinnit tai nettovarallisuuden kasvattaminen, jota tehdään vähän kuin verosuunnittelutarkoituksessa. Samalla se taklaa sellaista ongelmaa, että meillä on nyt jonkin verran kannustimia muuttaa työtuloja pääomatuloiksi.”

Vihreät haluaa myös tasata henkilöyrityksille kohdistetun yrittäjävähennyksen vaikutuksia asettamalla sille rajaksi 50 000 euron tuloksen. Eli vähennyksen saisi vain tuohon rajaan saakka.


Toinen uusi avaus
liittyy merenkulun tukiin. Vihreät leikkaisi 15 miljoonaa euroa meriliikenteen miehistötuesta, jonka ansiosta alan yritykset voivat saada palautuksena takaisin tukea saavan aluksen miehistön palkoista maksetut tuloverot sekä työnantajamaksut. Tuki kohdistuu myös muuhun kuin merenkulun kannalta olennaisimman henkilöstön palkkakustannuksiin.

”Matkustajaliikenteeseen kohdistuessaan miehistökustannustuki myös vääristää kilpailua kotimaisten viihde-, konferenssi- ja majoituspalveluiden tuottajien kanssa. Risteilyjen hintoja pidetään keinotekoisesti markkinahintaa alhaisempina, jolloin kotimainen matkustaja valitsee helpommin risteilyn kuin kotimaanmatkan”, vihreiden perusteluissa todetaan.

Merenkulun tukia perustellaan yleensä sillä, että laivaliikenne halutaan pitää kotimaisena huoltovarmuuden ja verotulojen vuoksi.

”En ole huoltovarmuuden asiantuntija, mutta arvaus on, että huoltovarmuuden ylläpitämiseen on tehokkaampia keinoja. Ja jos toisella kädellä pitää antaa yritystukia, niin nettoverotulo on varmaan aika pieni”, Etlan Maliranta sanoo.

Merenkulun lisäksi vihreiden aloitteissa nousee esiin toinenkin toimiala: kaivosteollisuus. Vihreät ehdotti jo syyskuun lopulla kaivostoimintaan kohdistuvaa louhintaveroa. Tämä ja kaivosten siirtäminen korkeampaan sähköveroluokkaan toisivat valtion kassaan 39 miljoonaa euroa.


Vuoden 2018 talousarvio
on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja siitä on määrä päättää joulukuussa. Vihreiden vaihtoehtobudjetti on määrä julkistaa marraskuun alkupuolella.

Vihreät  vaihtoehtobudjetti  budjetti  maatalous  merenkulku  energia  verotus  polttoaineet  raskasliikenne  biokaasu  innovaatiot  yritystuet 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.