Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Helsingin Satama
Puhtaampi lasti. Itämerellä on vuoden alusta alkaen pitänyt käyttää vähärikkistä polttoainetta, rikkipesureita tai LNG-laivoja.
Rikkidirektiivin haittaa veikkailtiin reippaasti yläkanttiin
26.5.2015 15.37
Rikkidirektiivistä on aiheutunut huomattavasti teollisuuden arvioita pienemmät kustannukset. Syksyllä 2011 Teknologiateollisuus varoitti, että rikkidirektiivistä aiheutuu ”jopa 1,2 miljardin euron eli 24 000 henkilötyövuotta vastaava lisäkustannus Suomen ulkomaankaupalle”.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan vuotuiset lisäkustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa, eli vain noin neljäsosa siitä, mitä teollisuus pelkäsi. Myös maltillisempiin, muun muassa Trafin, ETLA:n ja ministeriöiden, arvioihin verrattuna todelliset kustannukset ovat jääneet vain noin puoleen.
Selvityksessä on arvioitu ainoastaan kuljetuskustannuksien kasvu. Rikkidirektiivin kokonaisvaikutus kansantaloudelle on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa arviota positiivisempi, koska uusien määräysten mukaista teknologiaa valmistetaan Suomessa. Esimerkiksi Tallink tilasi helmikuussa Meyer Turku -telakalta 230 miljoonan euron arvoisen matkustajalaivan, jonka arvioidaan tuovan noin 2 000 henkilötyövuotta, josta noin puolet alihankkijoille.
rikkidirektiivi laivaliikenne saasteet
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
