Istockphoto

Itä-Eurooppa hamuaa lisää ydinvoimaa

15.6.2009 13.32

IPS

Itäisen Euroopan maat pitävät ydinenergiaa ainoana keinonaan torjua ilmastonmuutosta ja vähentää riippuvuutta Venäjästä. Uudet voimalat ovat kuitenkin liian kalliita – ja tuotanto sidoksissa Venäjään.

Ydinvoima nousi keskusteluun monissa itäisen Euroopan maissa alkuvuodesta Venäjän ja Ukrainan kaasukiistan aikana.

Itäeurooppalaiset suhtautuvat ydinvoimaan länsinaapureitaan suopeammin: Slovakiassa kannatus on 80 prosenttia ja Unkarissa 70 prosenttia.

”Ydinvoima nähdään välineenä energian vientiin, ja Itä-Euroopassa uskotaan, että suuret laitokset tarjoavat helpon ratkaisun”, Bankwatch-järjestön Kiovassa toimiva energia-asiantuntija Olexi Pasyuk sanoo.

"Mutta se vaatii suuria investointeja, ja rahat voi hyvällä tuurilla saada takaisin 30 vuoden päästä”, hän muistuttaa.

Pasyuk viittaa myös ydinvoimateollisuuden rajoitettuun kapasiteettiin, joka mahdollistaa ehkä neljän voimalan rakentamisen vuodessa koko maailmassa.

Bulgaria, Tshekki, Slovakia, Ukraina, Unkari, Liettua ja Puola suunnittelevat uutta ydinvoimatuotantoa.

Euroopassa jo työn alla olevat voimalat kuitenkin kertovat hankkeiden mutkikkuudesta ja kalleudesta, Pasyuk sanoo.

Hän viittaa Suomen Olkiluotoon, jossa sekä budjetti että aikataulu ovat ylittyneet, ja Bulgarian Belenen voimalaan, jonka kustannukset ovat tuplaantuneet kolmesta miljardista eurosta.

Ukrainan energiastrategia nojaa 22 uuden ydinvoimalan rakentamiseen. Tarvittavaa tukea Venäjältä ei kuitenkaan kuulu, joten hankkeet eivät etene.

Unkarissa vaaditaan Paksin ydinvoimalan kapasiteetin kaksinkertaistamista, mutta jokainen uusi yksikkö maksaisi viisi miljardia euroa. Lupaprosessi vie jopa kuusi vuotta ja rakentaminen toisen mokoman.

Tshekki ja Slovakia sopivat kesäkuussa uuden voimalan rakentamisesta korvaamaan 1970-luvun neuvostovalmisteinen laitos, joka suljettiin Euroopan unionin määräyksestä.

Slovakia on saanut EU:lta luvan toisenkin ydinvoimalan rakentamiseen.

Ukraina kokeili hiljan ydinpolttoaineen hankkimista Yhdysvalloista Venäjän sijaan, mutta hinta nousi melkein kaksinkertaiseksi ja aine soveltui huonosti venäläisvalmisteisiin reaktoreihin.

Raaka-aineen ohella Venäjä tarjoaa naapureilleen käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyä.

Rahan ollessa tiukalla Itä-Euroopan maat suunnittelevat vanhojen ydinvoimaloiden eliniän pidentämistä.

Pasyukin mukaan sekin tulee kalliiksi, koska jopa samaa tyyppiä olevat reaktorit voivat käyttäytyä eri tavoin ja jokainen on tutkittava perin pohjin.

”Jos reaktoria ei suljeta nyt, se on tehtävä 15 vuoden päästä, ja purkaminen maksaa silloinkin”, hän huomauttaa.

Kriittisten asiantuntijoiden mielestä valtioiden pitäisi sijoittaa energiatehokkuuden parantamiseen uusien voimaloiden sijasta.

”Välittömänä ratkaisuna kaasu on melko miellyttävä ja kilpailukykyinen polttoaine ja ympäristölle ystävällisempi kuin öljy tai hiili”, Pasyuk esittää.

IPS – Zoltán Dujisin

Tweet