

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
3.10.2012 14.48
Kaikki ympäristöministeriöön tulleet kansallispuistoehdotukset ovat edelleen mukana valmistelussa. Se, mitä hankkeita lähdetään ajamaan kansallispuistoiksi, selviää vasta marraskuussa.
Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) keskiviikkona järjestämässä taustatilaisuudessa kävi kuitenkin varsin selväksi, etteivät osittain tai kokonaan yksityisille maille ehdotetut hankkeet etene kansallispuistoiksi ainakaan aivan lähivuosina.
"On selvä, että jos maanomistusoloissa on kehittämistä, ei hanke ole lyhyellä aikavälillä toteutettavissa", Niinistö sanoi.
Ministeriö on jo selvittänyt hankkeita varsin perinpohjaisesti. Tätä selvitystä esitellään avoimessa seminaarissa lokakuun lopussa. Siinä hankkeiden puuhahenkilöt voivat vielä myös antaa lisätietoa sekä kommentoida ministeriön selvitystä.
Marraskuussa päätetään, mitä ehdotuksia on syytä edistää ja millä tavoin. Niinistön mukaan kaikille hankkeille pyritään antamaan kehitysehdotuksia. Ja osa ehdotetuista alueista voidaan suojella muuten kuin kansallispuistona. Yksityisomistuksessa olevia metsiä voidaan ottaa esimerkiksi Metso-ohjelmaan.
Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuiston perustamisen edellytys on vähintään tuhat hehtaaria valtionmaata. Suurimmassa osassa ehdotuksia tämä ehto toteutuukin, mutta ei Etelä-Karjalan Ruokolahden, Hämeen Vanajaveden, Tampereen Teiskon tai Oulun Sanginjoen tapauksissa.
Etenkin Teiskon ja Sanginjoen päätyminen kansallispuistoiksi on koko ajan ollut hyvin epätodennäköistä, sillä ne ovat käytännössä kokonaan kaupunkien omistamia maita. Kansallispuistoprosessissa mukana oleminen on kuitenkin jo nyt antanut alueille julkisuutta ja lisännyt todennäköisyyttä, että ne suojellaan muuten.
Toinen tärkeä kriteeri kansallispuistokilpailussa on se, täydentääkö ehdotettu alue nykyistä kansallispuistoverkostoa. Ministeriön tekemän tarkastelun perusteella esimerkiksi Kainuun niin sanotun eliömaakunnan alueella on kokonaan kolme hanketta ja lisäksi osittain vielä kaksi.
Kansallispuistovalmistelua vetävä ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander myönsi, että käytännössä samanlaisella ekologisella alueella sijaitsevat hankkeet kilpailevat keskenään. Näin siis esimerkiksi Hossan, Vaara-Kainuun ja Kuhmon kansallispuistohankkeet ovat luultavasti kilpailijoita, joista korkeintaan yksi toteutuu.
Flanderin mukaan Enontekiöön Käsivarren suurtuntureille ehdotettu kansallispuisto erottuu joukosta.
"Se on luonnontieteellisesti ja eliömaantieteellisesti merkittävin. Mutta kun sitä arvioidaan muilla kriteereillä, tilanne voi olla toinen."
Kilpisjärven hankkeen ongelma on nimittäin paikallinen vastustus. Enontekiön kunta on ilmoittanut vastustavansa hanketta. Tämä on poikkeuksellista, sillä muihin hankkeisiin kunnissa suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Sanomalehti Karjalainen tosin kertoi viime viikonloppuna, että Nurmeksen valtuusto vastustaa Ylä-Karjalan kansallispuistoaloitetta.
kansallispuistot. luonnonsuojelu 
Tweet