Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Espoon lapset.
Laman lapset. Espoolaiset päiväkotilapset ovat autuaan tietämättömiä kotikuntansa palveluita uhkaavista leikkauksista. Mikael Ahlfors

Laman lapset. Espoolaiset päiväkotilapset ovat autuaan tietämättömiä kotikuntansa palveluita uhkaavista leikkauksista.

Kuntien talous on ihan kuralla

14.8.2009 8.19

Laura J. Rantanen

Tämä syksy on tylyä menoa kunnille. Kuntien verotulot kutistuvat tänä vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Samaan aikaan menot kasvavat noin miljardilla. Tässä tilanteessa päätetään ensi vuoden budjeteista.

Kun vuosi sitten syksyllä tehtiin tämän vuoden budjetteja, kunnat arvioivat verotulojen kasvavan kaksi prosenttia. Silloin vielä luultiin, että Suomen kansantalous jatkaa kasvuaan.

Toisin kävi. Nyt ennustetaan, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 5–6 prosenttia.

Ja Kuntaliiton talousasioiden johtajan Martti Kallion mukaan tämä vuosi on kunnille oikeastaan kohtalaisen hyvä. Todellinen rysäys tulee ensi vuonna, jolloin verotulojen alijäämä on jo 600 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa keskimäärin vajaan prosenttiyksikön korotuspainetta kunnallisveroprosenttiin.

Talouden pohjakosketus tuntuu kipeimmin isoissa kunnissa, joiden verotuloista merkittävä osa tulee yritysten voitoista kertyvästä yhteisöverosta. Talouden taantumassa voitot kutistuvat ja yrityksiä kaatuu, joten yhteisöveron tuotto pienenee.

Valtio päätti keväällä helpottaa kuntien ahdinkoa muun muassa poistamalla työnantajien Kela-maksun ja nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 22 prosentista 32 prosenttiin.

Paljon enempää apua valtiolta ei ole tulossa.

Valtiovarainministeriön heinäkuun lopussa antamassa budjettiesityksessä oli lähinnä indeksitarkistuksia ja muita lakisääteisiä muutoksia.

Kuntaliitto taas olisi halunnut kuntien valtionosuuksiin vähintään 250 miljoonan korotuksen peruspalvelujen turvaamiseksi.

Kuntien on keksittävä muita keinoja selvitäkseen pinteestä. Kiivaimmat väännöt syksyn budjettineuvotteluissa käydään kunnallis- ja kiinteistöveroprosentin nostosta.

Espoo

Espoon kaupungin verotulot jäävät noin 70 miljoonaa euroa, eli lähes 6 prosenttia, alle viime vuoden tason. Verotulojen ennustetaan edelleen pienenevän ensi vuonna.

”Näyttää siltä, että ensi vuosi tulee olemaan vielä pahempi kuin tämä”, Espoon kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, vihreiden Sirpa Hertell sanoo.

Hertellin mukaan yhteisöverotulojen väheneminen ei ole ollut Espoossa niin dramaattista kuin on pelätty. Pahiten ovat romahtaneet palkoista kertyvät kunnallisverotulot.

”Lomautukset ja työttömyys alkavat näkyä.”

Tilannetta pahentaa, että toimeentulotukimenot kasvavat reilusti yli budjetoidun.

Katastrofaalisen taloustilanteen takia Espoo panee uusiksi tämän vuoden budjettinsa ja käynnistää säästöohjelman. Kehysneuvottelut alkavat ensi viikolla.

Oulu

”Yhteisöverotulojen pieneneminen on Oululle tuntuva isku, mutta työttömyys on Oulussakin se, mikä tyrmää”, kaupunginhallituksen jäsen, vihreiden Pasi Orava sanoo.

Kesäkuussa 2009 Oulun työvoimasta työttömiä oli 15 prosenttia, kun vuotta aiemmin heitä oli 12,5 prosenttia. Erityisesti miesten työttömyys on lisääntynyt.

Tälle vuodelle tehdyssä talousarviossa kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen arvioitiin tuottavan kunnalle yhteensä 435 miljoonaa euroa. Summasta jää puuttumaan tänä vuonna noin 40 miljoonaa ja ensi vuonna jopa 60 miljoonaa.

Selvitäkseen ahdingosta kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa kymmenkohtaisesta talouden ja toiminnan kehittämisohjelmasta, joka sisältää muun muassa veron- ja asiakasmaksujen korotuksia, velanottoa ja investointirajoituksia.

”Tällaisessa tilanteessa täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön”, Orava sanoo.

Helsinki

Helsingissä työttömyydestä kärsivät etenkin nuoret. Helsingin kaupunginhallitus päätti viime maanantaina esittää valtuustolle 2,1 miljoonan euron määrärahaa nuorten työllistämiseen.

Toistaiseksi Helsingissä tilanne ei kuitenkaan ole räjähtänyt käsiin. Keväällä työttömänä oli 6,5 prosenttia työvoimasta ja nyt 8,2.

”Kyllä se verotuloissa näkyy. Arviomme on, että verotulot ovat tänä vuonna 150–200 miljoonaa euroa pienemmät kuin mitä budjetoitiin”, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari sanoo.

Keväällä sovitusta budjettiraamista tilanne ei Puoskarin mukaan ole kuitenkaan huonontunut, joten silloin päätetyt 50 miljoonan säästöt riittänevät.

”Velkaa kyllä joudutaan ottamaan lisää.”

Helsingillä on muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna vähän velkaa ja vahva tase. Siksi Puoskari ei pelkää ylivelkaantumista, josta kokoomuslainen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen varoitteli tällä viikolla Helsingin Sanomissa.

kunnat 


Lisää aiheesta:



Viite