Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Kuntien työkalupakki talouslamaan
14.8.2009 8.18
Aina voi nostaa kunnallisveroprosenttia!
Jokaisessa Suomen kunnassa tullaan syksyllä kiistelemään kunnallisveroprosentin korottamisesta, ja moni sitä päätyy korottamaan. Tänä vuonna ansiotuloista kerättävä kunnallisveroprosentti vaihtelee 16,5:n ja 21:n välillä.
Oulun valtuusto päätti jo kesäkuussa nostaa prosentin 18:sta 19:ään.
Vieläkö löytyy jotain, mistä säästää?
Säästäminen, karsiminen ja leikkaaminen ovat olleet kuntien päätoimenkuva jo kauan, mutta taantumassa höyläämiselle on erityistä tarvetta. Vain lainsäädäntö on rajana.
Oulussa, Espoossa ja Helsingissä aiotaan karsia koulu-, sosiaali- ja terveyspalveluita. Koululaisilla voi tulla pidempi matka kouluun ja flunssaisella terveyskeskukseen.
Kuntaliiton tiedossa on ainakin parikymmentä kuntaa, jotka ovat lomauttaneet henkilökuntaansa tänä vuonna.
Lisäksi nipsitään sieltä täältä monenlaisia etuuksia ja määrärahoja.
Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr) maksaisi kotihoidontuen Espoo-lisää vain perheille, joiden kaikki lapset ovat kotihoidossa. Nyt sitä saa, vaikka osa lapsista on päiväkodissa.
Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Puoskari säästäisi esimerkiksi kaupunkimetsien hoidosta ja Stop töhryille -kampanjasta.
”Nurmikoiden trimmaamiseen pensassaksilla ja graffitien pesemiseen käytetään paljon rahaa”, Puoskari sanoo.
Lisää lainaa!
Kuntaliiton talousasioiden johtajan Martti Kallion mukaan kuntien lainakanta kasvaa tänä vuonna miljardilla eurolla. Määrä riippuu siitä, kuinka paljon kunnat investoivat. Hallitus on kehottanut kuntia olemaan tinkimättä investoinneista niiden työllisyysvaikutusten takia. Kunnat tinkivät silti, koska lisävelka on viimeinen vaihtoehto.
Oulu on määritellyt katon niin investoinneille kuin lainanotollekin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Käyttömenoihin ei aiota ottaa velkaa, toisin kuin Espoossa, jossa palkkoja maksetaan ensi vuonna lainarahalla.
Valtio hoitakoon itse palvelunsa!
Kuntien ikuinen valituksen aihe on se, että valtio siirtää kuntien vastuulle jatkuvasti uusia tehtäviä, mutta ei anna tarpeeksi rahaa niiden järjestämiseen.
Sdp:n ex-puheenjohtaja Ulf Sundqvist ehdotti viime viikonloppuna, että hoitamatta jäävät hyvinvointipalvelut siirretään takaisin valtion harteille.
Martti Kallion mielestä Sundqvistin avaus on hyvä, mutta hän ei usko, että mitään tapahtuu.
”Näitä päätöksiä on poliittisesti jokseenkin mahdoton perua. Joitain tehtäviä on tosin siirettykin valtiolle, mutta samalla on vähennetty valtionosuuksia.”
Hivutetaan kiinteistöveroa ylös!
Kiinteistöveron nostamista pohditaan joka kunnassa. Kuntaliiton Martti Kallion mukaan kiinteistöveron korottaminen on ollut poliittisesti jopa vaikeampaa kuin kunnallisveron nosto.
Valtio päätti juuri nostaa kiinteistöveron alarajan 0,22:sta 0,33:een prosenttiin, mikä nostaa monessa kunnassa veroa automaattisesti. Espoossa, jossa kiinteistöveroa on aina peritty vähimmäismäärä, lainmuutoksen vaikutus on noin 20 miljoonaa euroa.
Otetaan rikkailta ja annetaan köyhille!
Tasaisin väliajoin joku haluaa muuttaa kunnallisveron progressiiviseksi valtion ansiotuloveron tapaan. Sitä, että köyhät ja rikkaat maksavat veroa saman osuuden tuloistaan, pidetään epäoikeudenmukaisena.
Kuntaliiton Martti Kallion mukaan kuntavero on mennyt progressiiviseen suuntaan koko ajan.
”Kuntavero ei ole nytkään mikään tasavero, koska siinä on niin paljon vähennyksiä: ansiotulovähennys, työtulovähennys ja perusvähennys. Nämä on kohdistettu juuri pientuloisille.”
Valtiovarainministeriön heinäkuun lopussa antamassa budjettiesityksessä ehdotetaan perusvähennyksen nostamista 2 000 euroon. Nykyinen perusvähennys on enintään 1 480 euroa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
