Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Sammeli Heikkinen
Eri meininki. Talvisin sataa entistä enemmän, mutta maiseman ilme riippuu lämpötilasta.
Lunta tai vettä – ilmastonmuutos lisää talvisateita
9.3.2012 14.00
Uusimaa on peittynyt kolmena talvena peräkkäin paksuun lumikerrokseen. Näyttää siltä, että tulevinakin talvina sataa paljon. Ilmavirtojen suunnasta riippuu, saadaanko lunta vai vettä.
Meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta kertoo, että runsaslumisten talvien takana ovat samat syyt. Ensimmäinen syy on pitkälle talveen avoinna pysynyt meri.
”Kun meri on auki, sieltä nousee ilmaan kosteutta, joka tulee sitten sateena alas.”
Toinen syy lumitalviin on siis ollut riittävän kylmä ilma. Kaakonpuoleiset ilmavirtaukset ovat tuoneet kylmää etelärannikolle ja kosteus on tullut maahan lumena.
Avoimen meren vaikutus näkyy siinä, että lumenpaljous on keskittynyt Suomessa pienelle alueelle, Ruuhelan mukaan enimmäkseen Uudellemaalle ja etelärannikolle. Esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Suomessa lunta on ollut viime talvina aivan tavanomaisia määriä.
Iltapäivälehtien otsikoista on voinut saada käsityksen, että tämä talvi olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen ankara. Näin ei ole.
”Jos katsotaan näitä perinteisiä talvikuukausia, joulu-, tammi- ja helmikuuta, niin koko talvi on ollut keskimääräistä leudompi”, Ruuhela sanoo.
Joulukuu oli hyvinkin leuto, Uudellamaalla terminen talvi alkoi vasta tammikuussa. Helmikuussa oli jonkin verran keskimääräistä kylmempää, mutta ennätyksistä jäätiin selvästi.
Sadetta tuli talvikuukausina paljon. Helsingin Kaisaniemessä tuli uusi 150-vuotisen mittaushistorian ennätys, ja Kumpula oli kaikista Suomen mittauspaikoista sateisin. Joulukuussa sade tuli vetenä ja tammikuusta eteenpäin lumena. Kaisaniemeen tuli sadetta joulu–helmikuussa 272 milliä vedeksi muutettuna. Lunta oli helmikuun alussa enimmillään selvästi yli 70 senttiä.
Vaikka kolmen lumitalven putki sopii aivan hyvin luontaiseen vaihteluun – vastaavia oli viimeksi 1960-luvulla – on etenkin tässä talvessa piirteitä, jotka Ruuhelan mukaan sopivat ilmastonmuutosskenaarioihin.
”Suomessa sademäärät ovat talvella pienempiä kuin kesällä. Ilmastonmuutoksen vuoksi sateiden on ennustettu lisääntyvän erityisesti talvella ja runsaiden sateiden osuuden kasvavan.”
Eli käykö niin, että tulevaisuudessa Uudellamaalla sataa talvisin paljon ja ilmavirtauksen suunnasta riippuu, tuleeko vettä vai lunta?
”Pidämme todennäköisenä, että lauhoja, vähälumisia talvia on tulevaisuudessa enemmän. Talvi lyhenee, mutta keskitalvella voi tulla edelleen paljon lunta.”
Ruuhelan mielestä pääkaupunkiseudun talveen varautumisen kannalta onkin ongelmallista, että vaikka lumiaika lyhenee, lunta voi tulla kerralla todella paljon. Eli Uudenmaan kaupungeilla pitäisi olla käytössä paljon lumikalustoa vain muutamaa talviviikkoa varten.
Talvisateet takaa sula meri. Ryhmäpäällikkö Ari Seinä Ilmatieteen laitokselta kertoo, että aika, jona Itämeri on jäässä, on lyhentynyt.
”Tässä ei ole mitään uutta. Vertasimme jo 1980-luvulla meren jäätilannetta 1800-luvun tilanteeseen. Sadassa vuodessa jääpeitteinen aika oli lyhentynyt yli kuukauden.”
1800-luvun loppupuolen jäätalvissa näkyi vielä niin sanotun pienen jääkauden vaikutus. Seinän mukaan keskimääräinen jäässäoloaika on kuitenkin vähentynyt tästä.
Myös ilmastomallien mukaan Itämeren jäät vähenevät. Normaaliksi jäätalveksi vuosina 2030–2050 Suomen vesillä näyttää muodostuvan sellainen, jossa Perämeri on jäässä, mutta Suomenlahti vain osittain.
Vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Suurimmillaan Itämeren jääpeite vaihtelee 11 prosentista sataan prosenttiin.
Raju vaihtelu on ilmeisesti kuulunut Suomen ilmastoon aina. Maamme sijaitsee atlantisen virtauksen ja mannerilmaston rajamailla.
Tämä raja takaa tulevaisuudessakin vaihtelevat talvet. Ja kun meri pysyy auki entistä pidempään, sateita riittää.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
