Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Ben Barden / Vattenfall

Merituulivoimaa.
keskellä merta. Vattenfallin Ormonden merituulipuisto valmistui Irlanninmerelle kaksi vuotta sitten.Ben Barden / Vattenfall

keskellä merta. Vattenfallin Ormonden merituulipuisto valmistui Irlanninmerelle kaksi vuotta sitten.

Nostaako valtion tuki myllyt merelle?

3.10.2013 10.45

Jukka Vahti

Parikymmentä miljoonaa euroa on iso raha – paitsi jos haluaa rakentaa teollisen mittaluokan merituulivoimapuiston. Silloin se on korkeintaan hyvä alku, ainakin jos alan yrityksiltä kysytään.

Kaksikymmentä miljoonaa euroa on parhaillaan jaossa valtion uutena demonstraatiotukena Suomen ensimmäiselle merituulivoimapuistolle. Haun ensimmäisen kierros päättyi tämän viikon maanantaina.

Mantereella tuulivoiman lisärakentamisen tiellä on Suomessa riittänyt haasteita epäluuloisista maanomistajista vanhakantaisiin paikallispoliitikkoihin ja luontoarvoista puolustusvoimiin, joka pelkää tutkiensa toimivuuden puolesta.

”Vaikka sisämaassa on juuri nyt paljon hankkeita vireillä, jossain vaiheessa painopiste alkaa siirtyä merille jo senkin vuoksi, että maalla on niin paljon esteitä”, ylitarkastaja Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Esimerkiksi Itämeren valtioiden neuvoston alaisuudessa tehty Basrec-tutkimus on osoittanut, että Suomen merialueet ovat merituulivoimalle erittäin suotuisia verrattuna muihin Itämeren valtioiden alueisiin.

Miksi propelleja ryhdytään isossa mittakaavassa pystyttämään merillemme vasta nyt?

Vastaus on vanha tuttu: raha. Lappeenrannan yliopiston viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan merituulivoimalla tuotetun sähkön hinta on 76,8 euroa megawattitunnilta, kun maalle rakennetulla tuulivoimayksiköllä vastaava luku on 52,7  ja uudelle paikalle rakennettavalla ydinvoimalalla 57,9.

Merituulivoima ei ole toistaiseksi houkutellut yhtiöitä teollisen mittakaavan tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Hankkeen koosta riippuen kyse on satojen miljoonien eurojen projekteista.

Bisneksen houkuttelevuus voi kuitenkin parantua lähivuosina tai ainakin -vuosikymmeninä: merituulivoiman on arvioitu lähivuosina kasvattavan osuuttaan kaikista tuulivoimahankkeista Euroopassa. Demonstraatiotuen tarkoituksena on osaltaan korvata merituulivoiman rakentamisen korkeita kustannuksia.

Valtiovallan näkökulmasta kokeiluvaiheessa oleellisinta on uuden teknologian ja osaamisen testaaminen ja kehittäminen.

”Muissa maissa on alkuvaiheessa haettu mahdollisimman halvalla mahdollisimman paljon energiaa. Me koetamme oppia prosessista mahdollisimman paljon, myös viranomaispuolella”, Grönlund sanoo.

Myös Suomen oma tavoite tuottaa yhdeksän terawattituntia tuulivoimaa 2025 edellyttänee merituulivoiman tuntuvaa lisäystä.

Jyvien pitäisi erottua akanoista demonstraatiotuen ensimmäisellä hakukierroksella. Sen aikana pohditaan muun muassa sitä, mikä on merituulivoimaa ja mikä ei.

”Epäilemme, että mukaan voi pyrkiä hankkeita, jotka ovat ihan rantahietikolla”, Grönlund sanoo.

Lopullinen päätös tuettavasta hankkeesta on tarkoitus tehdä ensi vuoden loppupuolella.

Tuulivoimayhtiöt ovat arvostelleet nyt haettavaa demonstraatiotukea liian pieneksi, jos tavoitteena on kannattavan teollisen mittakaavan merituulivoimapuiston rakentaminen.

Myös haun monimutkaisuus ja hidas prosessi hiertävät. Esimerkiksi saksalainen energiayhtiö Wpd päätti olla hakematta tukea isolle Suurhiekan merituulipuistohankkeelleen Iin edustalla. 

”Tuki mahdollistaa pienen, lähelle rantaa ja sähköliityntää sijoittuvan hankkeen toteuttamisen mutta ei ’oikeaa’ merituulipuistoa. Olemme huolissamme siitä, saavutetaanko demon kautta todellisuudessa sitä, mitä sillä tavoitellaan”, Wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen sanoo.

Vihreä Lanka esittelee kolme hanketta, jotka hakevat demonstraatiotukea ja tavoittelevat siis Suomen ensimmäisen merituulivoimapuiston titteliä.

tuulivoima 


Lisää aiheesta:



Viite