Pekka Haaviston kampanjapäiväkirja

13.1.2012 11.23

Pekka Haavisto

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kirjasi Vihreälle Langalle tunnelmia kampanjan viimeisiltä viikoilta.

Lauantai 3.12. Aamu-uinti Näsijärvessä. Ollaan Kurussa, Karjulan kylässä Romunokankujalla. Ranta on matala, pitää kahlata aika pitkään päästäkseen veteen. Onko tämä oikeasti joulukuu?

Keuruulla vanha kansanedustajakollega Lauri Oinonen ja kaupungin johto vastassa. Huoli varuskuntatoimintojen säilymisestä on kova. Turvetuotannon ympäristöhaitat halutaan kuriin. Kerron tapaamisesta Iiro Viinasen kanssa – hän on käynnistänyt kansanliikkeen turvetuotannon aiheuttamaa järvien pilaamista vastaan.

Viitasaaren S-marketin edessä kova tohina. Tapaan vanhan luokkakaverini, läänintaiteilija Ilkka Rantamäen. Suosittelee kesällä Viitasaaren Traktorijazzeihin osallistumista. Omalla traktorilla ilmaiseksi sisään.

Hyvä päiväohjelma Viitasaarella ja Vesannolla: kyläkauppa, Hakkaraisen saha, helluntaiseurakunta ja Wankkuri-baari. Aletaan Teuvo Hakkaraisen kanssa miettiä, voisiko sahalle rakentaa tuulivoimaa.

Sunnuntai 4.12. Tukholma ja Färfabriken. Antonio mukana. Mukavasti väkeä ruotsinkielisessä vaalitilaisuudessa. Kiinnostavaa ajatustenvaihtoa Suomen ja Ruotsin keskusteluilmapiirin eroista. Tukiryhmä Tukholmassa lupaa tsempata saadakseen ruotsinsuomalaiset uurnille.

Maanantai 5.12. Luento Turun yliopistolla Venäjän kehityksestä. Sali täynnä. Upeaa, vaikka on tällainen ”välipäivä”.

Illalla Maria Gazolinan levynjulkkarit Helsingissä.

Tiistai 6.12. Itsenäisyyspäivän aamuna Antonion kanssa Hietaniemen hautausmaalla laskemassa Suomen romanien kanssa seppele Mannerheimin haudalle ja romanisankarivainajien muistomerkille. Arvokas tilaisuus.

Illalla linnan juhlat. Kulttuuriväen tapaaminen on aina kiinnostavaa. Puhumme pitkään Pepe ja Pauliina Willbergin kanssa. He ovat löytäneet jäähdyttelypaikan nojaamalla kylmään ulkoseinään. Näissä juhlissa on aina kuuma.

Keskiviikko 7.12. Lahden torilla on aamulla kunnon pakkanen. Väkeä tulee vaalikojulle, myös torin äijäkööri on nyt liikkeellä. Hyvä merkki. Salpausselän koululla puhun rauhantyöstä.

Illalla Cafe Bar Lunassa Myyrmäessä keskustelu kaupunkipolitiikasta. Juttelemme biljardiporukan kanssa, sitten alkaakin bingo.

Torstai 8.12. Helsingin pääpostissa keskustelu maahanmuutosta, mukana hommafoorumilaisia. Dan Koivulaakso yleisön puolelta osoittautuu tarkaksi ja tiukaksi keskustelijaksi.

East Officen jouluglögeillä idänkaupan asiantuntijoita. Pitkät keskustelut VR:n Mikael Aron ja East Officen Jari Jumpposen kanssa.

Käyn vielä vihreiden puoluetoimistolla jouluglögeillä, ja sieltä palatessani bongaan Arja Saijonmaan Otavan oven edestä. Istumme hetken iltaa, ja Arja kertoo omasta työstään YK:n pakolaisavun hyväntahdon lähettiläänä.

Perjantai 9.12. Vaalitenttejä. Ensin päätoimittajien vaalitentti Säätytalolla, sitten ruotsinkielinen vaalitentti Social- och kommunalhögskolanissa. Kaksi pitkää vaalikeskustelua peräkkäin alkaa vähän uuvuttaa.

Lauantai 10.12. Länsi-Uudenmaan kierros. Anssi Kela vetää aamukymmeneltä Nummelan torilla vesisateessa. Tässä kampanjassa on tekemisen meininki.

Lohjan markkinoilla on väkeä. Pysähdyn mynämäkeläisten seppien pajalla. Vanha rouva tuo itse kirjoittamansa runon. Kirjakaupan tilaisuudessa myös kaupunginjohtaja Simo Juva.

Kirkkonummella hyvä tilaisuus kirjakaupassa. Pariskunta, joka kertoo viime vaaleissa äänestäneensä perussuomalaisia, kertoo nyt olevansa tässä kampanjassa mukana. Pressanvaaleissa äänestetään puoluerajojen ylitse.

Veikkolassa käydään katsomassa joulusahdin valmistusta. Sahtiväellä on autotallissa iloinen ja huuruinen tunnelma. Osallistun lappomiseen. Jos sahtierä menee pilalle, syy on kuulemma aina lappojassa.

Illalla Anssi Kelan keikka Nummelassa. Aika ainutlaatuinen tunnelma, kylän oma poika lavalla. Palatessamme Helsinkiin ehdimme puoliajalta Yön keikalle Hartwall-areenalle. Jussi Hakulinen lavalla on näkemisen arvoinen.

Sunnuntai 11.12. Tukikonsertti Tavastialla. Mieletön meininki. Minulla menee pala kurkkuun monessa kohdassa. Tuula Amberla. Mika Tokela. Eero Raittinen. Huh… Tunnelma ja esiintyjäkaarti. Pekka Sauri ihmettelee vieressä: ”Miten tämä on tehty?”

Anssi Kela, Lauri Ylönen, Arto Pajukallio ja muut muusikot polkaisivat uskomattoman tukikeikan. 600 ihmistä Tavastialla, tunnelma katossa.

Tavastia on minulle tärkeä paikka. Olin aikoinaan Hämäläis-Osakunnan sihteeri ja Hälläpyörän päätoimittaja. Tavastia oli ”kotiklubi”.

Keikan jälkeen alhaalla Semifinaalissa on kiitosten aika. Myös muusikot ovat liikuttuneita, tunnelma on uskomaton.

Maanantai 12.12. Eduskunnan budjettiviikko alkaa. Puheiden jälkeen äänestyksiä, joten maakuntamatkat eivät tällä viikolla onnistu.

Keskiviikko 14.12. Eduskunta-avustajan hommat ovat monipuolisia. Eduskunta-avustaja Jari Hanska on työhuoneessani ja merkitsee nuppineuloilla hihojen ja lahkeiden pituutta uuteen tummaan pukuuni. Vaatturimestari Edvard Haaviston pojanpojanpojanpoikana annan tarkkoja ohjeita siitä, miten se tehdään oikeaoppisesti. Puku saadaan kuntoon illaksi Maikkarin vaalitenttiin. Tentissä alkaa näkyä ehdokkaiden ylikunto – päällepuhumiseksi menee.

”Tapelkaa pojat, niin saatte tupakkia”, sanoo juontaja Timo Haapala.

Torstai 15.12. Päivä alkaa nopealla tempolla, kun kampanjapäällikkö Riikka Kämppi soittaa kysyäkseen 7 päivää -lehden Antoniota koskevasta jutusta. Herätämme Antonion sisaren Sofian aamuyöllä Quitosta – nyt tarvitaan dokumentteja Ecuadorista. Antonion työpaikalle Ruoholahteen ilmestyy ikkunan taakse toimittajia. Pieni hässäkkä.

Vähän vaikeaa keskittyä Ylen isoon vaalitenttiin ulkoministeriössä. Huomaan, että Soinikaan ei ole ihan vedossa. Opus Dei -jutut ovat iskeneet lujaa.

”Eikä ollut ihan hyvä päivä teilläkään”, Timo sanoo.

Katsomme Timon avustajan Jukka Jusulan kanssa Timon kuraisia kenkiä. Lainaan kiillotussientä, tuon näköisillä kengillä ei voi mennä telkkariin.

Parasta kampanjassa on ollut ehdokkaiden keskinäinen tsemppaus. Karavaani kulkee ja katsotaan, että toisella on kaulukset suorassa.

Illalla pitkä ja vakava keskustelu kotona. Ennen nukkumaanmenoa Antonio kysyy: ”Haluatko kuulla päivän hyvät uutiset?”

”No kerro”, vastaan jostakin valveen ja unen rajamailta. ”Mä voitin sen pressapuolisoiden kakkukisan”, Antonio sanoo.

Perjantai 16.12. Lööppipäivä. Nämä pitää vain kestää. Antonion työpaikan ulkopuolella taas lehdistöhässäkkää. Työnantaja joutuu puuttumaan tilanteeseen.

Illalla Skype-tervehdys Turun vihreille nuorille. Tekniikka on ihmeellistä.

Lauantai 17.12. Nyt mennään radanvartta. Tikkurilan Cafe Boullion on kuin täyteen ammuttu. Järvenpäässä väkeä lounaskahvila Tyynissä. Hyvinkäällä ja Keravalla yleisötilaisuudet kirjan pohjalta. Väkeä on joka paikassa. Hyvinkäällä kirjat loppuvat.

Maanantai 19.12. Aamulla Huomenta Suomessa kokkaamassa sienisoppaa. Tässähän tulee kampanjan myötä monitaituriksi. Englannin kieltäkin testataan ohjelmassa. Koko päivä täynnä haastatteluja: Radio Nova, Etelä-Suomen Sanomat, Sisu-radio, Iltalehti…

Tiistai 20.12. Sanomalehti Karjala haastattelee. Ovat valinneet vain kaksi ehdokasta sen perusteella, että meillä on kytkentä Karjalaan – toinen on Arhinmäki. Isäni asui lapsuutensa Viipurissa. Isoisäni voitti aikanaan kolme kertaa Karjalan Kannaksen ympäriajot. Autot taisivat olla Buickeja, Studebakereita ja Hispano-Suizia… Ehkä olen isoisältä perinyt tuon kiinnostuksen autoihin ja tekniikkaan.

Illalla Kiasmassa Hannu Taanila jututtaa ehdokkaita. Paikalla myös Biaudet ja Arhinmäki.

Keskiviikko 21.12. Jyrki Katainen puhumassa vihreässä eduskuntaryhmässä Euroopan talouskriisistä. Pidän Kataisen rauhallisesta ja asiallisesta tyylistä. Vaikea kriisi, vaikeita ratkaisuja tulossa.

Alkaa jo olla pienoinen joulun odotus, uupumus vähän painaa. Vielä on Helsingin Sanomien haastattelu. Olin ajatellut, että nyt tulee kovan luokan ulkopoliittisia kysymyksiä – Venäjän vaaleja, Iranin kriisiä ja Pohjois-Koreaa. Tulikin kuvatesti. Taisi tulla ryssittyä, kun Hillary Clintonkin näytti minusta ihan Timoshenkolta, enkä muistanut Delhissä Teri-konferenssissa tapaamani Intian pääministerin nimeä. Onneksi kansainvälisiin tapaamisiin mentäessä on mukana aina CV:t.

Torstai 22.12. Mutta ei sentään vielä lomille. Kiertue Helsingissä ja Espoossa. Hakaniemen tori, Senaatintorin joulumarkkinat, lounas Unicafessa, glögit Kolmen sepän aukiolla, käynti Vanhan joulumarkkinoilla.

Kiertue jatkuu Espoossa. Espoon keskuksen kirjasto Entresse on mukava yllätys. Hyvä tunnelma, erinomaiset työntekijät.

”Ennen hätisteltiin meluavia nuoria pois kirjastosta. Nyt heitä koetetaan vetää tänne sisään”, henkilökunta tiivistää.

Käväisemme somalikauppiaan Abdullahin ”Talk Shop” –kaupassa. Sydämellinen vastaanotto.

Perjantai 23.12. Hyvä päivä kampanjoida. Pientä gallupnostetta. Helsingin Rautatieasemalla ilmapallojen ja flaijerien jakamista.

22-vuotias kaveri kertoo, että häntä on kiusattu aina. Lastentarhassa, koulussa, armeijassa, ensimmäisellä työpaikalla. Vasta paikkakunnan vaihdos auttoi.

”Miksi kiusattiin?” kysyin.

”Koska puhun vähän hitaammin kuin muut”, kaveri sanoo.

Tulee se sisäinen raivon tunne, joka joskus tulee ihmisten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Meillä on huono kyky sietää erilaisuutta ja vähän erilaisia ihmisiä. Ja kiusaaminen voi nopeasti tuhota jonkun elämän. Onneksi tämä kaveri on viimein päässyt kiusaajista eroon. Vihapuhe ei kohdistu vain ulkomaalaisiin vaan ihan tavallisiin suomalaisiin.

Malminraitilla Prisman edustalla vanhempi rouva tulee kertomaan tyttärensä kroonisesta sairaudesta ja vaikeuksista saada apua. Hän alkaa itkeä asiaa kertoessaan. Yritän lohduttaa.

Tikkurilan joulumarkkinoilla on tunnelmaa. Lopuksi vielä Jumboon äänestäjiä tapaamaan – ja sitten kiertuepäivän huipennus Vantaan Kuusijärven savusaunassa. Saunamafian porukka istuu paikalla löylyhatut päässä. Sauna on hyvä, ja huumori kukkii. Mukava aloitus jouluun.

Mutta aina eivät asiat mene niin kuin on suunniteltu. Sisareni Riitta soittaa, että äitimme Anja on viety hengitysvaikeuksien vuoksi Haartmanin sairaalaan. Otan varmuuden vuoksi kirjan mukaan – Ingrid Betancourtin elämäkerta. Joskus sairaaloissa odotusajat ovat pitkiä.

”Tähän asti on ilman suurempia kremppoja selvitty”, sanoo äitini sairaalavuoteen pohjalta. Tippapullot ovat kiinni ja hänelle annetaan happea. Tästä tulikin sitten vähän erilainen joulu.

Istun sairaalan odotushuoneessa puoleen yöhön ja luen Betancourtia. Sitten potilasta lähdetään siirtämään sairaalan tunnelia pitkin Meilahteen, ja kuljen paarien vierellä leikkausosastolle. Leikkaus tehdään yöllä.

Aamuviideltä tulee puhelu sairaalasta. Kirurgi soittaa. Leikkaus on onnistunut, äiti on viety heräämöön.

Lauantai 24.12. Aamulla Antonion kanssa auttamassa Hurstin joulujuhlassa Kisahallissa. Siirretään tuoleja ja pöytiä, laitetaan voileipiä, katetaan pöydät. Heikki Hursti porukoineen tekee uskomattoman hienoa työtä. Heikki puhuu espanjaksi Antoniolle, kertoo olleensa aikanaan Espanjassa töissä tulkkina ja matkaoppaana.

Kisahallista lähdemme Meilahden sairaalan heräämöön. Kun ihmisellä on hätätilanne, suomalainen terveydenhuolto kyllä toimii. On vakuuttavaa nähdä sairaalaan tiloja ja käytössä olevia laitteita.

Äiti on väsynyt, mutta tunnistaa meidät. Antonio ei saa kyyneleitään pidäteltyä.

Illalla kokoonnumme sisarusteni Riitan ja Eskon kanssa joulunviettoon. Anja on aina tehnyt joulujärjestelyt, nyt tuntuu vähän oudolta ilman häntä. Mutta tärkeintä on, että kaikki on hyvin.

Aattoillan lopuksi käymme vielä tervehtimässä Antonion ystäväperhettä, Renetä ja Rodrigoa.

Sunnuntai 25.12. Lähdemme illalla yöjunalla kohti Rovaniemeä. Lapin-kierros on alkamassa. Junan ravintolavaunussa mukava, jouluinen tunnelma.

Rauhallista keskustelua, ja hyvin monenlaisia ihmisiä – lukiolainen Lempäälästä, evp upseeri Turun suunnalta. Toiset menossa laskettelemaan, toiset metsästämään.

Maanantai 26.12. Lapin-kiertueen ensimmäinen pysähdys on aamulla Sinetän K-kaupassa. Käymme kysymässä, saisiko jostakin aamukahvia. Meidät vetäistään takahuoneeseen kahveille. Puhumme Lapin asioista, tunnelmasta, presidentinvaaleista.

Meltosjärvellä Marja Tuomisen yrttitarha on mukava kokemus. Täällä olen käynyt hiihtämässä, muistan vieläkin Lapin sinisen hetken. Naapurista nuoripari on päättänyt muuttaa yrittäjiksi Lappiin, perheenlisäystäkin on tulossa. Koulu on aivan naapurissa, mutta se on suljettu.

Matka jatkuu Enontekiölle, hotelli Hettassa erinomainen keskustelu. Puhumme saamelaisuudesta ja suomalaisuudesta, Enontekiön tulevaisuudesta, sisäisistä jännitteistä, erimielisyyksistä ja yksimielisyyksistä. Tällaisia keskusteluja pitäisi jatkaa.

Tiistai 27.12. Rovaniemi kutsuu. Kauppayhtiössä iso vaalitilaisuus, paljon väkeä. Kampanjointia Lordinaukiolla ja Sampokeskuksessa.

Mennään myös Pisto-baariin, josta puuttuu vain Jari Tervo. Tuntuu, että kaikki muut ovatkin paikalla. Hylkeennahkoihin pukeutunut pariskunta on paikan eksoottisin ilmestys.

Keskiviikko 28.12. Aamulla kohti Inaria. Välimatkat ovat pitkiä, aikaa menee siirtymisiin.

Käymme myös vastavalmistuneessa saamelaiskulttuurikeskuksessa Sajoksessa. Iso rakennus Inarin mittakaavassa. Toivottavasti sille löytyy riittävästi käyttäjiä.

Torstai 29.12. Onnistunut Lapin-kiertue takana, ja ollaan päästy Tamminiemeen saakka. Vuorossa Ylen ruotsinkielinen yksilötentti.

Ylen jälkeen haastattelu Hommaforumille, ja illalla Kansallisteatterissa Pikkujättiläinen, jonne myyty kampanjan tueksi yli 140 lippua. Kiitos Minerva Krohn!

Perjantai 30.12. Ajo Sammattiin, uudenvuodenpuheen kuvaukset Paikkarin torpassa Sammatissa. On kylmää, torpassa ei tietenkään ole kameraryhmän kaipaamia sähköjä. Mutta onnistuu se puhe näinkin.

Illalla Ylen yksilötentti Pasilassa. Vähän tykittäviä kysymyksiä. Iran nousee suurimmaksi ulkopoliittiseksi asiaksi. Hyvä, että siitä puhutaan.

Sunnuntai 1.1. Ilta ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa Sofiassa Helsingissä. Pohditaan kansakunnan henkistä tilaa.

Maanantai 2.1. Junalla Jämsään. Matkalla tekstarien vaihtoa Jukka Virtasen kanssa.

”Kerro niille, että olen mukana kampanjassa.”

Koko päivä on vauhdikas. Jyväskylässä kauppakeskuksessa alkaa tunnelma olla katossa. Laukaan kirjastossa tuolit loppuvat.

Äänekoskella kurja keli, pääsemme marketin ovien sisäpuolelle. Tuulikaapissa apeita nuoria. Vuodenvaihteessa tapahtuneen nuorten väkivallanteon jälkeiset tunnelmat ovat raskaat.

Yöksi takaisin Jyväskylään. Illalla rentouttavaa jutustelua Poppari-baarissa ja Vakiopaineessa.

Tiistai 3.1. Junalla Jyväskylästä Kuopioon. Kuopion jälkeen matka jatkuu Iisalmeen. Näen matkalla Lapinlahden kyltin ja päässä jysähtää: ennen joulua minulle soitti pienviljelijä Lapinlahdelta ja kyseli vaalimateriaalia. Onkohan se mennyt perille? Soitan ja kysyn.

”No ei ole mitään materiaalia kuulunut.” Jaa-has… ”No voidaanko käydä tuomassa?” kysyn. Ja niin käännetään nokka kohti Pajujärven kylää ja Keikontietä. Lumi pölisee penkassa. Kaarramme pihaan Massey Fergusonien väliin.

Astumme sisään, ja Irwin-hattuinen isäntä on vähän hämmästyneen näköinen.

”Ei voi olla totta!”

Kysyn hatun salaisuutta – hän laulaa harrastuksekseen Irwiniä karaokessa. Metsätöissä on jalkaan vähän sattunut, joten on tullut välipäivä. Jätämme flaijerit ja pinssit. Mies nipistelee itseään.

”Onko tämä edes totta? Mites illalla selitän eukolle, että täällä kävi pressaehdokas?”

Lähtiessämme ovelta tulee vielä kannustushuuto: ”Me tehdään sinusta resitentti!”

Keskiviikko 4.1. Kotka-päivä. Lasten kanssa piirtäminen Metsolan päiväkodissa on yllättävän kivaa. Minulla on aika kovat taidearvostelijat. Värien käyttö saisi olla kuulemma vähän runsaampaa.

Käymme Sunilan sellutehtaassa. Katolla on kova viima. Myrskypäivä.

Torstai 5.1. Ehdokasbussina on tänään Satakunnan liikenteen vakiovuoro Huittisiin. Sen verran alkaa väsymys painaa, että Humppila tuntuu ihan oikealta pysäkiltä. Juuri ennen bussista nousemista vaisto sanoo, että kannattaa tarkistaa. Onneksi tarkistin.

Huittisissa kiinnostaa sikatalous ja sudet. Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto on haastajana. Puhutaan myös alkiolaisuudesta – Santeri Alkion edistysmielisyydestä, kansainvälisyydestä, köyhän asiasta.

Porissa Rakastajat-teatterissa onkin sitten jo hype. Tekisi mieli jäädä vielä pidempäänkin, keskustelu ja kysymykset todella hyviä. Nuori kauppatieteen opiskelija kysyy jalkaväkimiinoista aloittaen puheenvuoronsa: ”Olen juuri päässyt yli siitä, että olet vihreä….”

Tampereelle lähtö Onnibussilla – ja uusi bussiyhteys maksaa vain kolme euroa! Uskomatonta. Pysähdys Tampereen Tullikamarilla kannattaa – nuori opiskelija kertoo tekevänsä gradua pressakampanjasta. Lopuksi juna Helsinkiin.

Perjantai 6.1. Meillä on Antonion kanssa liput Strauss-konserttiin. Tai ei oikeastaan ole lippuja, koska ne olivat jääneet edellisenä päivänä Huittisista lähteneeseen autoon. Pientä hämminkiä. Luulemme konsertin olevan Musiikkitalossa, ja tulemme Finlandia-talolle myöhässä.

Tauolla huomaamme istuvamme tasavallan presidentti Tarja Halosen, Pentti Arajärven ja Ruotsin prinssin tyttöystävän Sofia Hellqvistin seurassa.

Halonen koputtaa merkitsevästi kelloaan: ”Presidenttinä ei sitten myöhästellä!”

Lauantai 7.1. Turussa kaikki ehdokkaat vaalipaneelissa. Kauppakeskus Skanssiin tulee paljon väkeä. Ei saa kuulemma käyttää mikrofonia ja kaiutinta. Pakko ottaa kaikki äänivarat käyttöön. Jos näin jatkuu, ääni lähtee ennen vaaleja.

Salossa tunnelmaa. Muutkin ehdokkaat ovat olleet liikkeellä. Sdp:n kaupunginvaltuutettu liittyy mukaan kampanjaan.

Yleisötilaisuuteen on tullut myös mies, joka vieressä pitää omaa, homovastaista yksinpuheluaan. Toinen kerta kampanjan aikana kun tämä teema nousee ikävällä tavalla esiin. Ensimmäinen kerta oli Helsingissä Suomalaisella klubilla UKK-seuran tilaisuudessa, jossa puhuja ei halunnut ”argentiinalaista homoa tasavallan ensimmäiseksi puolisoksi”. En minäkään halua. Antonio on Ecuadorista.

Salossa tilaisuuden jälkeen juttelen häiriökäyttäytyjän kanssa. Tilanne purkautuu. Lopuksi paiskaamme kättä.

Sunnuntai 8.1. Oulussa hyvä uskontokeskustelu. Kaikki eivät mahdu. Rotuaarilla hyvä tunnelma. Oulussa osataan järjestää!

Kajaani on myönteinen yllätys. 160 henkeä Café Iidassa. Hyviä kysymyksiä, keskittynyt tunnelma.

Maanantai 9.1. Tampere, Ylöjärvi, Nokia, Tampere. Mukava pöhinä Keskustorin vaalikojulla. Ehdokkaiden iso keskustelu Tampere-talossa. Varattu liian pieni sali, kolmesataa ihmistä kuulemma käännytetään. Harmi. Juonnossa on hämäläinen ote. Kaksi tuntia tuntuu pitkältä.

Tiistai 10.1. Päivä alkaa FST:n vaalikeskustelun nauhoituksella Musiikkitalolla. Sitten Sipooseen jossa lihanjalostamo ja kouluvierailu, Porvoossa vaalitilaisuus A.W. Yrjänän siivittämänä.

Takaisin Helsinkiin Venäjä-keskusteluun, ja illan päätteeksi kirjailijoiden ja kääntäjien ilta, jonne Leevi Lehto on koonnut esiintyjät. Myös Rosa Liksom on lavalla. Illan yhdistäväksi teemaksi nousee – yllättäen – Lauri Viita. Anssi Kela soittaa kirjailijoille taustoja.

Keskiviikko 11.1. Aamulla Ylen ja Radio Suomen yksilötentti. Ulkopoliittisista asioista nousevat esille Iran ja Sudan; Venäjästä ei ehditä puhua.

Harmi. Presidentinvaaleihin olisi mahtunut enemmänkin ulkopoliittista keskustelua.

Tweet