Wikimedia Commons / PJT56

Rikkipesurit eivät käy kaupaksi

11.6.2014 11.27

Sammeli Heikkinen

Valtaosaan Itämerellä kulkevista laivoista ei näillä näkymin asenneta rikkipesuria ainakaan ensi vuonna, vaikka merenkulun rikkipäästöjä vähentävä direktiivi tulee voimaan Euroopan pohjoisilla merialueilla vuoden 2015 alusta.

Ensi vuoden alusta rikkiä saa olla polttoaineessa korkeintaan 0,1 prosenttia, minkä vuoksi laivojen on siirryttävä käyttämään niin sanottua meridieseliä tai laivayhtiöiden on hankittava rikkipesuri, jolla liian rikin saa puhdistettua savukaasuista.

Uuden rikkirajan taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Varmasti voidaan sanoa vain, että rahtaamisen hinnat nousevat.

Vielä vuosi sitten muun muassa metsäteollisuus pelotteli, että direktiivi aiheuttaa yli miljardin lisäkustannukset. Tämä on paljastumassa liioitteluksi.

Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta arvioi, että työ- ja elinkeinoministeriön arvio noin 400–600 miljoonan euron hinnan noususta Suomen kaikessa merirahdissa voisi pitää paikkansa.

Haapasalo ei osaa sanoa, mitä tämä merkitsisi prosentuaalisena kasvuna. Hänen mukaansa esimerkiksi kivihiilen kuljetuksessa Itämerellä rahtitaksojen on arvioitu nousevan 10–15 prosenttia.

Paljon riippuu öljyn ja siitä jalostettavien eri polttoainelaatujen hinnasta. Nykyään laivojen polttoaineena käytetään yleensä raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus saa olla enintään prosentti.

Rikkipesuri ei ole ainakaan aluksi suosittu ratkaisu. Haapasalon mukaan varustamot ovat toistaiseksi kertoneet ratkaisuistaan julkisuuteen kovin vähän, mutta nyt pesurien tilaaminen ensi vuoden alkuun alkaa olla myöhäistä.

Wärtsilän Talouselämä-lehdelle antamien tietojen mukaan rikkipesuri on tilattu noin 50 suomalaislaivaan. Lehdessä yhtiön ympäristöprojekteista vastaava johtaja Britt-Mari Kullas-Nyman vakuuttaa laitteiden toimivan, mutta Containership-yhtiön kokemusten mukaan esimerkiksi jätevettä syntyy luvattua enemmän.

Parin viime kuukauden aikana öljynlaatujen hintoja seuraavan öljyindeksin perusteella vähärikkinen meridiesel (MDO) on ollut noin kolmanneksen kalliimpaa kuin nykyisin laivoilla käytettävät polttoöljylaadut.

Merenkulun logistiikan tutkimuksen professori Esa Hämäläinen Turun yliopiston Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksesta kertoo, että rahdin hinnasta noin puolet tulee polttoainekuluista.

Siten uuden rikkirajan kustannukset riippuvat suoraan siitä, mihin MDO:n hinta asettuu.

”On arvioita, joiden mukaan meridieselin hinta voi nousta 20–200 prosenttia. Futuurit eivät kuitenkaan näytä sellaista nousua.”

Hämäläinen kertoo, että Itä- ja Pohjanmerellä toimiville varustamoille tehdyssä kyselyssä ainakin 90 prosenttia vastaajista aikoi vastata rikkirajaan meridieselin käytöllä. Vuoteen 2020 mennessä pesuria yleisemmäksi ratkaisuksi arvioidaan esimerkiksi bioöljyn käyttö tai nesteytetty maakaasu LNG. 

”Varovaisuus johtuu varmasti siitä, että pesuri on niin tuore tekninen ratkaisu. Parin vuoden kuluttua tiedetään paremmin, miten se toimii”, Hämäläinen sanoo.

Pesurin asentaminen laivaan maksaa miljoonasta kolmeen miljoonaan euroon julkisuudessa olleiden tietojen mukaan. Sen jälkeen laivalla voi ajaa halvemmalla raskaalla polttoöljyllä. Jos meridieselin hinta nousee paljon, investointi voi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Uudet rajoitukset näkyvät Hämäläisen mukaan LNG:tä käyttävien laivojen tilausten lisääntymisenä.
Maakaasun päästöt on arvioitu muita fossiilisia polttoaineita vähäisemmiksi. Esimerkiksi Liikenneviraston ensi vuonna valmistuva jäänmurtaja kulkee LNG:llä.

”LNG-aluksia on muutamia satoja, dieselaluksia satatuhatta maailmassa”, Hämäläinen sanoo.

Tuhannet elävät pidempään

• Rikkidirektiivillä pannaan EU:n alueella toimeen kansainvälisen merenkulkujärjestön vuonna 2008 tekemä päätös.
• THL:n tutkija Raimo O. Salonen arvioi eduskunnan ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että rikkidirektiivin avulla vältetään Euroopassa noin 16 500 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.
• Itä- ja Pohjanmerellä, Englannin kanaalissa sekä Pohjois-Amerikan rannikoilla seilaavien laivojen polttoaineessa saa olla rikkiä korkeintaan 0,1 prosenttia.
• Meridieselin rikkipitoisuus on uuden rajankin jälkeen noin satakertainen maaliikenteen dieseliin verrattuna.
• Merenkulkujärjestön päätös olisi ollut sitova myös ilman direktiiviä.
• Suomessa rikkiraja on henkilöitynyt europarlamentaarikko Satu Hassiin, joka toimi direktiivin esittelijänä. IMO:n päätös tehtiin jo Matti Vanhasen hallituksen siunauksella.

meret  rikkidirektiivi  merenkulku  saateet 

Tweet