

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Wikimedia Commons
vastakkain. Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ei taipunut parantamaan maansa ihmisoikeuksia 2011, joten kehitysministeri Heidi Hautala leikkasi maan apua jopa 23 prosenttia.
20.3.2014 11.19
Ruotsalaisjournalistien viruminen etiopialaisessa vankilassa on noussut taas Suomessakin keskustelun aiheeksi, kun heidän kirjansa Helvetin kellarissa – 438 päivää diktatuurin vankeina julkaistaan huhtikuussa suomeksi.
Toimittaja Martin Schibbyen ja valokuvaaja Johan Perssonin kärsimyksellä oli kuitenkin suuret vaikutukset Suomen kehityspolitiikkaan jo 2011. Ne tulivat ilmi, kun Vihreän Langan toimittaja vieraili Etiopiassa tammikuussa 2014.
Ulkoministeriön vaikuttajakurssin osallistujille oli juuri esitelty Suomen kehitysavun mallihanketta, Etiopian maaseudulle rakennettuja vesipisteitä. Syrjäkylän lapset pumppasivat keskipäivän auringossa juomavettä iloisesti kikattaen. Silloin iski kritiikki. Se täsmäsuunnattiin Vihreälle Langalle.
”Heidi Hautalan takia näitä pumppuja ei voida rakentaa niin paljon kuin on aiottu”, anonyyminä pysyttelevä virkamies täräytti.
Virkamies selitti kollegansa kanssa, että vihreiden saatua kehitysministerin salkun avun periaatteita muutettiin. Kehitysapua alettiin suunnata entistä enemmän ihmisoikeushankkeisiin. Vesipumput tai suuri osa muistakaan Etiopian projekteista ei täytä näitä kriteerejä, joten koko maan saama apu väheni huomattavasti.
Heidi Hautala vahvistaa, että Etiopialta todella leikattiin kertaheitolla reilusti, jopa 23 prosenttia tuesta. Maan apu romahti yli viisi miljoonaa euroa.
Yhdeksi konkreettiseksi syyksi leikkauksen ajankohdalle ja äkkijyrkälle vähentämiselle ex-ministeri kertoo Schibbyen ja Perssonin saaman poikkeuksellisen kohtalon.
”Määrärahojen tuntuvaan leikkaukseen vaikuttivat Etiopian lukuisat ihmisoikeusongelmat liittyen esimerkiksi sananvapauteen. Niihin aikoihin ruotsalaistoimittajat joutuivat vankilaan”, Hautala kertoo.
Ennen leikkauspäätöstä ulkoministeriö kävi neuvotteluja Etiopian pääministerin, Tampereella opiskelleen Hailemariam Desalegnin kanssa. Hän otti asian kuitenkin arvovaltakysymyksenä eikä suostunut länsimaiden toivomiin parannuksiin. Niinpä tukea leikattiin, ja huomattavasti.
Suomen nykyään suosiman ihmisoikeusperusteisen kehitysavun tavoite on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät elämään ihmisarvoista elämää. Puhtaan juomaveden saannin jälkeen etiopialaisetkin halutaan saada kohtelemaan toisiaan tasa-arvoisesti, äänestämään vaaleissa, hakemaan itselleen ja vähemmistöille oikeutta sekä käyttämään sananvapauttaan.
etiopia  ruotsalaistoimittajat  Schibbye  Persson 
Tweet