Sote-esitys julki: "Toivottavasti puolueet uskaltavat ottaa seuraavan askeleen"

19.12.2013 16.08

Jukka Vahti

Hallituksen kiistelty sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushanke eteni torstaina, kun palvelujen järjestämistä pohtinut valmisteluryhmä luovutti loppuraporttinsa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd).

Sekä oppositiopuolueet että sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat arvostelleet sote-uudistusta sekavaksi ja huonosti valmistelluksi. Uudistusta on epäilty myös vihreissä ja vasemmistoliitossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL puolestaan varoitti arviossaan, että esitetystä mallista seuraisi edelleen hyvin hajautunut sote-järjestelmä. Myöskään loppuraporttia valmistellut työryhmä ei ollut raportistaan yksimielinen.

Tänään luovutetussa mallissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu lankeaa suurimmaksi osaksi maakuntien keskuskaupunkien eli niin sanottujen vastuukuntien kontolle. Näissä kaupungeissa pitää työryhmän linjausten mukaan olla "vähintään noin" 50 000 asukasta.

Tällaisia vastuukuntia ovat muun muassa Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Pori, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Seinäjoki, Mikkeli ja Kajaani. Nämä kaupungit eivät voi itse valita rooliaan vaan niillä on velvollisuus toimia vastuukuntina.

Poikkeuksen edelliseen muodostavat niin sanotut perustason alueen vastuukunnat, jotka ovat vähintään 20 000 asukkaan kaupunkeja, jotka voivat halutessaan toimia palveluista vastaavana kuntana suuremman Sote-alueen sisällä.

Järjestämisvastuu tarkoittaa käytännössä vastuuta palveluiden suunnittellusta ja budjetoinnista. Päätökset palveluista tehtäisiin edustajainkokouksessa, missä jokaisella mukana olevalla kunnalla olisi edustus.

Uudenmaan maakunta olisi yksi sote-alue, joka vastaisi erikoissairaanhoidosta. Sote-alueen sisällä Helsinki, Vantaa, Espoo, Hyvinkää, Lohja ja Porvoo muodostaisivat kuitenkin omat perustason alueensa.

Erityisesti uudistukseen matkan varrella mukaan otettujen perustason alueiden vuoksi esitystä on tuoreeltaan syytetty lähes yhtä sekavaksi vyyhdeksi kuin nykymallia, jota uudistuksella yritetään yksinkertaistaa ja tehostaa.

Työryhmään kuulunut Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo, että valmisteluryhmän esitys on selvä parannus nykytilanteeseen mutta myöntää, että myös arvosteluun on aihetta.

Hiilamo toivoo, että mallia parannellaan vielä ennen hallituksen lopullista lakiesitystä.

"Tämä on rakennettu sillä tavalla, että tästä on hyvin pieni hyppäys siihen, että ollaan maakuntamallissa. Tämä on hyvä kehitysvaihe ja toivoisin, että poliittiset puolueet keskustelun pohjalta uskaltaisivat ottaa vielä sen seuraavankin askeleen ennen kuin hallituksen esitys asiasta tulee", Hiilamo sanoo.

Hiilamo haluaisi niin sanotut perustason alueet uudistuksesta kokonaan pois.

"Se sekoittaa tätä todella paljon ja vaarantaa tälle astetettuja tavoitteita. Itse olen kannattanut Uudellemaalle, metropolialueelle sitä, että tämä olisi yksi sote-alue. Että ellei perustason alueista voida luopua koko maassa, niin ainakin täällä."

Tänään luovutetun mallin perusteella on vielä vaikea arvioida uudistuksen käytännön seurauksia. Se on kuitenkin selvää, että jos uudistusta jatketaan mallin pohjalta, sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen entistä suurempiin ja mahdollisesti aiempaa paremmin toimiviin yksiköihin kiihtyy.

Sekin on selvää, että palvelujen järjestämisestä vastuussa olevat organisaatiot paisuvat.

"Muutos on siinä mielessä todella suuri, että organisaatiosta, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, tulee todella iso kokonaisuus. Näistä sote-toimielimistä tulee valtavia ja ne pyörittävät valtavaa määrää henkilöstöä ja hirveän suurta rahamäärää. Se tietyn kehityspolun pää, jonka uskon lopulta johtavan maakuntamalliin", Hiilamo sanoo.

Hänen mukaansa työryhmän esitys ei nykyisellään merkittävästi yksinkertaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää vaikka palveluista vastaavien toimijoiden määrä vähenisikin nykyisestä noin 150:stä noin 50:een.

"Perustason alueiden vuoksi edelleen olisi vaikea jakaa sitä, että kuka järjestää perustason palveluita ja ketkä erikoispalveluita. Myös näiden palveluiden määritteleminen, kustannusten jakaminen ja hallinnon järjestäminen ovat hankalia. Muutoin tämä malli on aika lähellä sitä, että olisi todettu että sairaanhoitopiirit ottavat vastuun kaikista sote-palveluista", Hiilamo sanoo.

Valmisteluryhmän puheenjohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää, että puhtaasti asiantuntijalähtöisesti olisi ollut mahdollista valmistella ryhmän esitystä yksinkertaisempi malli.

"Tietyillä keinoilla tämä olisi ollut mahdollista, mutta poliittiset reunaehdot pitää tunnistaa. Jos aidosti haluamme saada uudistuksen eteenpäin, ja meillä on akuutti tarve uudistaa, koska muuten peruspalvelumme rapautuvat, pitää vain yrittää viedä näissä poliittisissa puitteissa asiantuntijatyötä eteenpäin", Varhila sanoo Vihreälle Langalle.

Lakiesitysmuotoon kirjoitettu loppuraportti lähtee tammikuussa noin kymmenen viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Eduskuntaan hallituksen lakiesityksen pitäisi ehtiä ensi kevääksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Tweet