Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Lohijoet kartalla.
Klikkaa graafi suuremmaksi.Iiro Törmä

Klikkaa graafi suuremmaksi.

Suomen lohijoet tuhottiin vähäisen taloudellisen hyödyn vuoksi

21.10.2013 12.46

Sammeli Heikkinen

Suomessa on jäljellä enää kaksi Itämereen laskevaa lohijokea ja kymmenkunta meritaimenjokea. Oheiseen karttaan merkityt 35 Suomen rannikkojokea ovat kuitenkin kaikki olleet jossain vaiheessa vaelluskaloja kuhisevia meritaimenen tai lohen kotijokia.

Luontainen kanta on säilynyt vain hyvin pienissä joissa sekä Tornion- ja Simojoessa.

Vaelluskalojen surma on Suomen jokien tavattoman tarkka hyödyntäminen. Lähes jokainen puroa suurempi virta on valjastettu vesivoimalla. Lisäksi suuri osa entisten lohi- ja taimenjokien uomista on muokattu: kosket on perattu, pohjapatoja rakennettu ja uomia ruopattu.

Valtaosa joista on kahlittu hyvin pienen sähköntuotannon vuoksi. Viime vuonna Suomen sähköntuotanto oli kaikkiaan noin 68 terawattituntia. Tästä noin neljännes – 16,5 terawattituntia – tehtiin vesivoimalla.

Suomen vesivoimalla on kuusi valtavirtaa: Vuoksi, Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulujoki, Iijoki ja Kemijoki. Kaikesta vesivoimasähköstä ne tuottavat noin 75 prosenttia. Muiden jokien myllyillä on merkitystä vain paikallisesti. Suomen lohi- ja taimenjoet on siis tuhottu vähäisen taloudellisen hyödyn vuoksi.

Olisiko lisääntyvät luonnonkannat vielä mahdollista palauttaa kalateitä, koskia ja kutupaikkoja kunnostamalla?
Paikallisesti hyviä tuloksia on saatu jopa muutaman kymmenen vapaaehtoisen uurastuksella. Esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistys on yhdessä alueen kuntien kanssa saanut Uudellamaalla taimenten kutuojia sellaiseen kuntoon, että meritaimenet nousevat lisääntymispuuhiin keskelle pääkaupunkiseutua.

Jokainen kutemaan pääsevä meritaimen on arvokas, sillä luonnonkannat ovat erittäin uhanalaisia.

Meritaimen ja lohi tarvitsevat erilaisia lisääntymispaikkoja. Molemmat vaativat virtaavaa vettä, koskia ja kutusoraikkoja. Meritaimen työntyy suurissakin joissa sivu-uomiin ja pieniin puroihin, lohi taas kutee suurimmaksi osaksi pääuomassa.

Jos lisääntymisedellytykset ovat kunnossa, lohen poikastuotanto on sitä suurempi, mitä suurempi joki on.
Suomen Itämereen laskevista joista Tornionjoki on täysin omaa luokkaansa. Itämeren suojelukomission Helcomin selvityksessä sen lohenpoikastuotannoksi arvioidaan vuodessa 1,18 miljoonaa smolttia, eli mereen vaeltavaa poikasta.

Sähköä tarvinnut Suomi kahlitsi sotien jälkeen Kemijoen melkein koko matkaltaan sivuhaaroja myöten. Rovaniemellä Kemijokeen laskeva suuri sivuhaara, Ounasjoki, jäi kuitenkin suunnitelmista huolimatta valjastamatta. Siksi Kemijoen suun ja Rovaniemen välisillä kalateillä olisi keskimääräistä suurempi merkitys: niiden avulla lohi pääsisi jälleen nousemaan Ounasjoen laajoille lisääntymisalueille.

Nykyään Kemijoen alimmassa voimalassa, Kemin Isohaarassa, on kahdet kalaportaat, joista lohen on havaittu nousevan kohtuullisen hyvin. Jotta lohet pääsisivät Ounasjokeen, pitäisi kalatiet rakentaa vielä neljän suuren vesivoimalan ohitse. Kustannusarviota on vaikea esittää: kunnollisten kalateiden tekeminen on maksanut paristasadasta tuhannesta pariin miljoonaan euroon voimalaitosta kohti.

Voimayhtiöt on velvoitettu istuttamaan poikasia Kemijokeen ja sen suulle. Istutusten arvo  on pari miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin yliopiston kalatalouden professori Hannu Lehtonen totesikin hiljattain, että parin kolmen vuoden velvoiteistutusten hinnalla saataisiin kalaportaat Rovaniemelle ja siten Ounasjoelle saakka.

Kemijoesta on kuitenkin turha odottaa entisen veroista lohijokea, tutkija Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta Rktl:stä sanoo. Kun vapaana virtaavaan Kiiminkijokeen Oulun pohjoispuolella on yritetty palauttaa lohta istutusten avulla, tulokset ovat olleet huonoja. Ilman mittavia istutuksia selviävää luonnonkantaa ei ole saatu syntymään. Syitä ei tarkalleen tiedetä.

”Merikalastus ei selitä sitä kokonaan. Valuma-alueen virtaamat ovat joen alkuperäisestä tilasta äärevöityneet. Jokien vedenlaatu on heikentynyt, mutta nyt ollaan onneksi jo menossa parempaan suuntaan”, Romakkaniemi sanoo.

Patoaminen lisää ongelmia. Romakkaniemen mukaan voimalaitokset lisäävät vaelluskalojen kuolleisuutta, olipa niissä kalateitä tai ei.  Etenkin jokea alas kohti merivaellustaan laskevat lohenpoikaset kuolevat helposti voimalaitoskujanjuoksussa.

Rktl laati viime vuonna mallin, jonka avulla arvioitiin poikasten selviytymistä ja mahdollisuuksia lohen palauttamiseen Kemi- tai Iijokeen. Raportin mukaan kalastuskuolevuutta on vähennettävä selvästi, erityisesti avomerellä. Lisäksi rannikko- ja jokikalastusta on rajoitettava. Voimaloiden kohdalla pitää huolehtia paitsi nousun turvaavista kalateistä myös siitä, että jokea alas laskettelevat lohismoltit selviävät voimaloista hengissä.

Nämä ovat kovia tavoitteita maassa, jossa vaelluskaloihin ei ole juuri kiinnitetty huomiota vuosikymmeniin. Palauttaminen on silti mahdollisia. Siitä on hyvä esimerkki Kymijoki, jonka lyhyellä vapaalla pätkällä lohi lisääntyy.

Helcomin raportin arvion mukaan Kymijoen suistossa syntyy jopa kymmeniä tuhansia lohenpoikasia. Valtion lisäbudjetissa myönnettiin hiljan miljoona euroa uusien kalaportaiden rakentamiseen Korkeakoskelle.
Kalatien valmistumisen jälkeen lohi pääsee nousemaan Inkeroisiin saakka, uusille lisääntymisvesille. Arvioiden mukaan poikastuotto voi kohota joessa 200 000 lohismolttiin.

Jokeen nouseva jalokala on arvokas. Pohjois-Atlantin lohirahaston (NASF) puheenjohtaja Orri Vigfússon kertoi lokakuun alussa Suomen kalastuksen tulevaisuutta käsitelleessä seminaarissa, että Islannissa yhden joesta pyydetyn lohen arvo kalastusmatkailussa on noin tuhat euroa.

Lähteet: Helcom: Salmon and Sea Trout Populations and Rivers in Finland, RKTL: Kymijoen lohikannan elvyttäminen sekä Lohikantojen palauttaminen rakennetuille joille -julkaisut. Oy Vesirakentaja: Suomen vesivoimalaitokset, Kemijoki Oy:n sekä Pohjolan voiman verkkosivut.

vesistöt  kalastus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri