Juha Honkonen

Suomen luontokeskus ei ole suomalaista puuta

16.5.2013 15.01

Juha Honkonen

Tämän kuun viimeinen päivä Espoon Nuuksiossa avattavaa Suomen luontokeskus Haltiaa ei ole rakennettu kotimaisesta puusta. Materiaali on kuljetettu Suomeen Itävallasta asti.

”Se johtuu EU-direktiivistä, jonka mukaan kilpailutus piti tehdä koko unionin laajuisesti. Haltia rakennettiin CLT-massiivipuuelementeistä, sillä se on kustannustehokasta, lujaa ja monipuolista. Suomessa ei vielä valmisteta CLT-levyjä", viestintäassistentti Meri Marttinen perustelee.

Suomen puuelementtivalmistajat pohtinevat jatkossa vastaavanlaisten levyjen lisäämistä valikoimiinsa.

"Toivomme, että Haltian esimerkki innostaisi rakennuttajia tämän puumateriaalin käyttöön julkisessa rakentamisessa. Silloin kotimainenkin tuotanto tulisi mahdolliseksi”, Marttinen sanoo.

Luontoväki on odottanut Haltiaa kuin hautova emo poikasiaan. Viimeinkin Suomi saa kaikkia kansallispuistojaan esittelevän luontokeskuksen. Aiemmat keskukset ovat keskittyneet siihen puistoon, jossa rakennus sijaitsee.

Haltialla on kaula (näkötorni), vartalo (näyttelytilat) ja esiin pistävä räpylä (lastauslaituri). Lapsikin yhdistää muodot vesilintuun. Tarkempaa määritystä haettaessa täytyy osata sukeltaa maamme kansalliseepoksen, Kalevalan, syövereihin. Sen mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Rakennus on kauttaaltaan punaruskea, joten jäljelle jää vain yksi vaihtoehto. Haltia on naaraspuoleinen punasotka.

Kun Vihreä Lanka vieraili Haltiassa tämän viikon maanantaina, näyttelytiloissa olivat vasta männystä, kuusesta ja saarnista tehdyt puitteet. Pelkästään niidenkin takia kannattaa pistäytyä Nuuksioon. Puun ansiosta rakennus on kodikas ja luonnonmukainen.

Haltian sydän, päänäyttelysalissa komeileva sotkan muna on sentään tehty suomalaisesta männystä. Muna on 620 palasta veistetty jättikehikko, jonka sisään taiteilija Osmo Rauhala on suunnitellut teoksen Peliteoria. Siinä laulujoutsenet pelaavat shakkia. Peliteoriassa yhdistyy siis elämän alku eli muna ja loppu eli Tuonen joutsen.

Samaan näyttelytilaan tulee yhdestätoista kosketusnäytöstä koostuva virtuaali-Suomi. Lattiassa olevat anturit tunnistavat kävijän ja johdattavat tätä kansallispuistosta toiseen.

Lisäksi luontokeskuksessa on pesänurkkaus, jossa pieni ja suurempikin kulkija voi ryömiä eläimen kotiin. Pesiä on neljä: ketun, kalojen, linnun ja karhun. Niukka valaistus, täytetyt eläimet ja aidot äänet auttavat vierasta eläytymään luonnonoloihin.

Arkkitehti Rainer Mahlamäki on miettinyt tarkkaan luontokeskuksen ikkunoiden suunnan ja muodon. Rappusten yläpäässä oleva pystymallinen ikkuna luo kehykset komealle männylle, ja suurimmat vaakaikkunat ja sadan neliön parveke antavat alas pitkulaiselle kalliojärvelle.

Auditorio vetää 200 henkeä, ja siellä voi järjestää vaikka häät. Tilasta on mykistävät metsämaisemat.

Haltia lämpenee 75-prosenttisesti omavaraisesti. Energiaa saadaan auringosta ja maalämpönä. Loppuneljännes on puuperäistä. Energiaa myös säilötään kallioon talveksi, ja ruohokatto sitoo ilmakehästä hiilidioksidia.

Rakennus on suomalaisen puuarkkitehtuurin helmi, mutta varsinainen päätähti, Suomen luonto, avautuu ympärillä. Haltian päätavoite on patistaa ihmisiä poluille ympäri maata.

”Toiveena on, että suomalaiset innostuisivat lähtemään aitoon luontoon. Toivomme myös, että pääkaupunkiseudulla asuvat löytäisivät Viherkehä-näyttelymme”, Marttinen sanoo.

Seudun luontoa esittelevä Viherkehä on kaikille ilmainen, toisin kuin päänäyttely. Siinä vierailu maksaa aikuisilta seitsemän euroa. Haltiaan tulee myös erikoisnäyttelyitä.

Haltiaan odotetaan vuosittain noin 150 000 – 200 000 kävijää.

Haltia 

Tweet