Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Metsämyyrä.
Tasaisempia aikoja. Myyrien kannanvaihtelut ovat vaimentuneet koko Euroopassa. Kuvassa metsämyyrä.Sammeli Heikkinen

Tasaisempia aikoja. Myyrien kannanvaihtelut ovat vaimentuneet koko Euroopassa. Kuvassa metsämyyrä.

Suuria myyrävuosia entistä harvemmin Euroopassa – seuraukset arvaamattomat

5.4.2013 10.12

Sammeli Heikkinen

Myyrien kannanvaihtelut ovat vaimentuneet selvästi koko Euroopassa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Asiaa selvittäneen kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan todennäköisin selitys ilmiölle on ilmaston muuttuminen.

Suomesta tutkimukseen osallistui Metsäntutkimuslaitos Metlan ja Helsingin yliopiston tutkijoita. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Science-lehdessä perjantaina.

Tutkimuksesta tiedottaneen Metlan mukaan myyräkannan syklien tasoittuminen voi johtaa ennalta-arvaamattomiin muutoksiin ekosysteemeissä. Myyrät ovat nimittäin avainlajeja paitsi niitä saalistaville pedoille, myös kasveille, joita ne käyttävät ravintonaan.

Näin myyräkannan vaihtelut ovat aiemmin johtaneet suureen vaihteluun myös petojen ja ravintokasvien määrässä. Huippuvuosina myyriä voi olla hehtaarilla yli 500 yksilöä, kun taas kantasyklin pohjassa ne voivat kadota laajoilta alueilta kokonaan.

Tutkijoiden mukaan näin suuret kannanvaihtelut ovat kuitenkin harvinaistuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana joka puolella Eurooppaa. Myyräkannoissa on kyllä edelleen selkeä sykli, mutta pohjavaiheen ja huipun ero on aiempaa merkittävästi pienempi.

Tämä johtuu siitä, että kevään myyräkannat ovat pienentyneet kautta Euroopan. Syytä tähän pienenemiseen ei tutkimus paljastanut, mutta tutkijoiden käsityksen mukaan Euroopan laajuinen muutos johtuu todennäköisesti ilmastosta.

Suuria myyrävuosia voi edelleen tulla. Näin kävi toissa kesänä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa, kun paikallinen myyrähuippu ja sopulivaellus osuivat yhteen. Tällaiset tapahtumat ovat kuitenkin aiempaa harvinaisempia.

Myyrähuippujen tasoittuminen vähentänee metsä- ja maatalouden tuhoja sekä tiettyjen myyrien levittämien tautien esiintymistä. Myyriä ravintonaan käyttävien petojen elämä vaikeutuu. Etenkin erittäin uhanalainen naali voi joutua entistä suurempiin hankaluuksiin, sillä se käyttää ravintonaan pääasiassa juuri sopuleita ja muita myyriä.

Tutkijoiden mukaan ekosysteemien vaikutussuhteet ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että myyrähuippujen tasoittumisen seurauksia on vaikea arvioida.

Tutkijat selvittivät myyrien kannanvaihteluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Skotlannissa, Puolassa, Saksassa ja Ranskassa 30–40 vuoden ajalta.

eläimet  myyrä 




Viite