Iiro Törmä

Tällaiset päätökset odottavat eurovaaleissa valittavia meppejä

15.5.2014 14.14

Jukka Vahti

Tuntuuko vuosi 2019 kaukaiselta tulevaisuudelta?

Siihen asti kestää ensi viikolla valittavien europarlamentaarikkojen kausi. Vihreä Lanka laati eri lähteistä koosteen uusia meppejä odottavista suurimmista haasteista EU-politiikassa seuraavien viiden vuoden aikana.

Selvityksen perusteella nyt jos koskaan olisi tilausta selville näkemyksille EU:n suunnasta ja käsitykselle siitä, millä keinoilla tämä visio on toteutettavissa.

EU:n isoimmat haasteet tulevalla viisivuotiskaudella ovat Euroopan talouden piristäminen, työttömyyden pienentäminen, ilmasto- ja energiapolitiikasta päättäminen sekä uudenlaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luominen.

Yksi hankkeista on EU:n talouspolitiikan tiivistäminen eurokriisin jäljiltä. Vaikka kriisin kuumin vaihe on toistaiseksi hieman viilentynyt, moni uudistus EU-presidentti Hermann van Rompuyn 2012 ehdottamasta EU:n talous- ja finanssipolitiikan tiivistämisestä on vielä tekemättä.

Ulkopoliittisen instituutin UPIn johtajan Teija Tiilikaisen mukaan nyt testataan, kuinka paljon poliittista halua valuuttaunioni EMUn syventämiseen on.

”EMUn kehittämisen kysymykset liittyvät poliittisten tuntojen mittaamiseen: onko halua mennä tiivistämisessä eteenpäin, jos siihen ei ole aivan ilmeistä pakkoa. Parlamentilla isona mielipidevaikuttajana ja kansalaisten suorana edustajana on tässä sanansa sanottavana”, Tiilikainen sanoo.

Eurokriisin painuttua taka-alalle myös keskustelu euromaiden velkojen yhteisvastuullisuudesta on vaiennut. Yhteisvastuuta EU:n talouspolitiikkaan saattavat kuitenkin tuoda uudet finanssipoliittiset välineet, jos moiset päätetään toteuttaa. Pankeilta kerätään jo rahaa yhteiseen kriisirahastoon.

Pohdinnassa on myös EU-tasoisen rahaston kokoaminen, jonka avulla talousvaikeuksista kärsiviä jäsenmaita voitaisiin patistaa talousuudistuksiin.

Avoinna on myös kriisinhallinnan iso linja: jatketaanko tähänastisella, tiukan talouskurin politiikalla vai löysätäänkö liekaa hiljalleen talouskasvun ruokkimiseksi.

Isoja kysymyksiä ovat myös Euroopan kilpailukyvyn parantaminen, työttömyyden alentaminen sekä ilmasto- ja energiapolitiikka.

EU:n huippuvirkaa kyttäävä, väistyvä pääministeri Jyrki Katainen (kok) toivoo, että Eurooppa-neuvosto linjaisi heti eurovaalien jälkeen pitämässään kokouksessa, että EU:n kilpailukyvyn parantaminen on tärkeimpiä haasteita seuraavien viiden vuoden aikana.  

”Tälle linjaukslle ei ole otollisempaa aikaa kuin heti parlamenttivaalien jälkeen, kun uusia ihmisiä eri tehtäviin aletaan valita ja komission toiminnan keskeisimpiä painopisteitä ryhdytään määrittelemään”, Katainen sanoi viime viikolla Politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.

Euroopan komissio puolestaan jätti helmikuussa esityksensä EU:n ilmastotavoitteeksi. Ympäristöjärjestöt, vihreät ja ilmastotiede pitävät komission esittämää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä liian matalana.

Kokoomus ja Katainen puolestaan ovat ainakin alustavasti kannattaneet komission ehdotusta. Katainen määrittelee ilmastotavoitteet, ympäristöteknologian ja taloudellisen kilpailukyvyn osaksi samaa pakettia, ei toistensa vastakohdiksi.

Tulevat mepit käsittelevät komission asettamia ilmastotavoitteita, jahka niihin liittyvät lainsäädäntöpaketit ehtivät parlamenttiin asti. Tämä tapahtunee vuosina 2015–2016.

Puolustuspolitiikassa Ukrainan kriisi saattaa pakottaa EU-maat pohtimaan tarkemmin Nato-suhdettaan ja EU:n yhteistä puolustusta. Tähän suuntaan jäsenmaita ajaa myös asejärjestelmien hintojen nousu.  

”Kustannuspaineet jäsenmailla ovat edelleen kovat, ja monissa maissa on tehty isoja säästöjä. Se tietysti ajaa läheisempään yhteistyöhön”, EU:n puolustuspolitiikkaa tutkinut Tuomas Iso-Markku UPIsta sanoo.

Iso linjavalinta puolustuspolitiikassa on, pysytelläänkö siinä eri puolustusvälineiden yhteishankinoissa ja yhteisten markkinoiden luomisessa vai otetaanko tavoitteeksi EU:n kehittäminen sotilaalliseksi toimijaksi.

Europarlamentti ei suoraan päätä EU:n puolustuspolitiikasta mutta voi EU:n sisämarkkinoita säätelemällä ja tutkimusrahoitusta ohjaamalla vaikuttaa merkittävästi myös EU:n puolustus- ja aseteollisuuden toimintaan.

Jos Ukrainan kriisi edelleen kärjistyy, myös Lissabonin sopimuksessa oleva EU-maiden välinen keskinäisen avunannon lauseke saattaa joutua uuteen tarkasteluun. Silloin asiaan kaivataan myös europarlamentin kantaa.

Nyt valittavilla europarlamentaarikoilla näyttää olevan mahdollisuus jättää edeltäjiään isompi poliittinen jälki.

Vieraileva tutkija Sanna Salo UPIsta sanoo,että muun muassa taloudellisen koordinaation parantamiseksi tehtävät EU:n rakenteiden muutokset ovat alkavan kauden keskeisimpiä kysymyksiä. 

”Meppien tärkeä tehtävä kansan edustajina on artikuloida vaihtoehtoja kansalaisille. Siinä mepit voisivat onnistua paremminkin kuin tähän asti.”

Tweet