Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston Kanslia
Pintaa syvemmälle. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mielestä kaivosbisnes tuo Suomeen tuhansia työpaikkoja.
Uusi kaivoslaki antaa kunnalle viimeisen sanan
22.12.2009 13.49
Uusi kaivoslaki antaa kunnille veto-oikeuden uraaninkaivosten perustamiseen alueilleen. Uraanikaivoksen kohdalla vaaditaan myös valtioneuvoston arviointi yhteiskunnan kokonaisedusta ja tiettyjen turvallisuusvaatimuksien täyttyminen.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) esitteli uuden lain valtioneuvoston istunnossa tänään.
"Periaatteessa tämä laki sallisi uraanikaivoksen perustamisen Suomeen. Niin kauan kuin Suomi aikoo käyttää ydinvoimaa, on moraalisesti ylivoimaisen vaikeaa kieltää uraanin kaivamista", Pekkarinen sanoo.
Samalla hän kuitenkin totesi, ettei tunne Suomesta yhtään aluetta, joka olisi "sinne päinkään", että sinne voitaisiin perustaa uraanikaivosta.
Aiempi kaivoslaki on vuodelta 1965. Lakiuudistus oli tarpeen, koska menneinä vuosikymmeninä kaivosbisnestä tekivät lähinnä valtionyhtiöt. Nyt suurin osa kaivosyhtiöistä on kansainvälisiä toimijoita.
Suomesta on löydetty muutama lupaava harvinaisten metallien, eli niin sanottujen hightec-metallien esiintymä. Suomen maaperässä on ainakin litiumia ja tantaalia. Hightec-metalleja tarvitaan vastedes muun muassa vihreän teknologian, kuten sähköautojen akkujen valmistamisessa.
Uusi laki ei anna suomalaisyrityksille etulyöntiasemaa ulkomaisiin yrityksiin verrattuna Suomen maaperästä löytyvien harvinaisten metallien suhteen. Hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että Suomi ei voi Euroopan talousalueen osana laittaa koti- tai ulkomaalaisia yrityksiä paremmuusjärjestykseen.
"Yritysten kotimaa ei tässä maailmassa ole enää samalla tavalla relevantti. Mitään huoltovarmuusnäkökulmaa meillä ei ole tämän lain valmistelussa ollut mukana", Liukko sanoo.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
