Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Juha Peurala
Sikasuojaan! Ylivertainen poliittinen eliittimme siirretään ilmoitse risteilijätukikohtaan turvaan nasunuhalta. Päätöksenteko siirtyy päteville sijaisille.
16.11.2009
Sikainfluenssarokotuksen saanut ei tartuta toisia.
Nimimerkki ”Hysteerikko” kysyy: Auttavatko sikainfluenssarokotukset? Voiko ihminen olla influenssan kantaja, vaikka olisi saanut rokotuksen?
Eno vastaa: Ottakaa nyt ihmiset ihmeessä niitä rokotuksia, jos saatte! En itse ole koskaan oikein ymmärtänyt, millä perusteilla rokotteita vastustetaan, kun lääketieteen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ne pelastavat henkiä.
Rokotukset myös hidastavat epidemioiden etenemistä ja saattavat siten suojella sellaisiakin, jotka eivät rokotusta saa.
Sikainfluenssarokotusten yhteydessä on puhuttu rokotuksesta saadusta Guillain-Barrén syndroomasta. Noin 10 ihmistä miljoonasta rokotetusta saa sen.
Tämä ääreishermostoa vaurioittava autoimmuunisairaus on joskus tappava, mutta useimmat toipuvat siitä. Vaikka sairauden voi huonolla tuurilla saada rokotteesta, todennäköisyys saada se sika- tai muun flunssan jälkitautina on paljon korkeampi, 40–70 tapausta miljoonasta sairastuneesta.
Eli jos pelkäät Guillain-Barrén syndroomaa, ota piikki.
Oireettomia taudinkantajia tavataan bakteeritaudeissa ennemmin kuin virussairauksissa, jollainen sikainfluenssa on. Joka tapauksessa oireellinen ihminen on yleensä oireetonta tartuttavampi, sillä hän pärskii ympäriinsä.
Jos rokotuksesta on kulunut pari viikkoa, rokotettu on suojassa taudilta, eikä myöskään tartuta sitä. Ellei sitten kanna tautia käsissään. Rokotuksen ottaminen ei siis ole mikään syy lopettaa käsien pesemistä.
Johan se Raamatun Pontius Pilatuskin tiesi, että viattomia ovat vain ne, jotka pesevät kätensä.
Tweet