Tehy-lain taustoja

16.11.2007

Heidi Hautala

En muista poliittisen elämäni ajalta toista tilannetta, jossa niin suuren kansalaisjoukon käsitys poikkeaisi omastani kuin Tehyn työtaistelussa. Ei ole ollut aivan helppoa olla syytettynä orjatyön teettämisestä ja porvarin leiriin asettumisesta. Kansalaispalaute on ollut rajua ja runsasta.

Vastuu työtaistelun rajojen vetämisestä siirtyi hallitukselle ja eduskunnalle sen jälkeen, kun kuntatyönantaja ja Tehy eivät kyenneet sopimaan niistä. Kansainvälisten ihmisoikeussopimustenkin mukaan työtaistelua voidaan rajoittaa ihmishenkien turvaamiseksi. Perustuslakivaliokunta punnitsi näiden perusoikeuksien tasapainon huolellisesti ja edellytti potilasturvalakiin useita rajauksia.

Mikään ei takaa, etteikö ihmishenkiä silti menetetä tai vakavia vammautumisia tapahdu, mutta lain säätämättä jättäminen olisi ollut vastuutonta. Siksi vihreät äänestävät lain puolesta. Samalla pyrimme tekemään parhaamme, jotta sopimus syntyisi.

Tehyä on onniteltava mahtavasta erävoitosta. Se on saanut ihmiset laajasti uskomaan, että ”pakkolain” säätämisen sijaan hallituksen olisi tullut nöyrtyä ja luvata hoitajille lisää rahaa.

Todellisuus on paljon mutkikkaampi. Muut kunta-alan ammattiliitot eivät aio tyytyä katsomaan sivusta, jos Tehyn vaatimuksiin omasta sopimuksesta suostutaan. Pelissä on koko sopimusjärjestelmä.

Kansalaisten oikeudentaju on Tehyn puolella, mutta ollaanko vieläkään valmiita tekemään johtopäätöksiä siitä, että terveydenhoitaja on kansantaloudelle vähintään yhtä arvokas kuin paperikoneen pyörittäjä?

Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen on annettu olla palkkakuopassa liian kauan. On pidetty lukemattomia samapalkkaisuusseminaareja ja asetettu palkkatasa-arvotyöryhmiä. Toivoa sopii, että Tehyn työtaistelun myötä ne otetaan vihdoin vakavasti. Työn arviointia on kehitettävä yli työehtosopimusten rajojen, jolloin terveydenhoitajan ja teknikon työn vaativuutta voidaan kunnolla verrata toisiinsa. Tasa-arvoerät on tarkoin kohdistettava palkkakuopassa oleville aloille.

Nyt on katsottava useamman sopimuskauden ylitse ja ryhdyttävä pohtimaan, mitä voidaan tehdä runsaan kahden vuoden kuluttua, kun tehdään uudet kunta-alan sopimukset.

Oppositio on oikeassa: tarvitaan rahaa. Siksi veroja joudutaan korottamaan. Muuten Saara Sairaanhoitaja ei voi saada oikeudenmukaista palkkaa, Taina Tutkijasta puhumattakaan.

Miljarditkin katoavat kuitenkin helposti, ellei terveydenhoidon vastuita jaeta uudelleen valtion ja kuntien kesken. Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle voisi olla uudistuksen keskeinen osa.

Ei ole ihme, että oppositio ei halua auttaa hallitusta. Sen näkökulmasta kysymys on vilpillisellä lupauksella ansaitusta vaalivoitosta. Sellaista on sattunut ennenkin, näinhän Jäätteenmäen Irakgate koettiin.

Draaman yksi opetus on, että äänestäjien kuluttajansuojaa on parannettava jo ensi syksyn kuntavaaleissa.

Tweet