Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Pitääkö EU:ta kehittää liittovaltion suuntaan?

15.5.2014 13.41

Minna Suihkonen

Tuleeko EU:ta kehittää liittovaltion suuntaan?
a) Kyllä, talous- ja rahaliittoa tulisi syventää esimerkiksi yhtenäistämällä verotusta, luomalla yhteinen EU-velka eli eurobondit ja siirtämällä talouspoliittista valtaa komissiolle.
b) Kyllä, talous- ja rahaliiton lisäksi myös parlamentarismia tulee vahvistaa, esimerkiksi sallimalla jäsenmaiden kansalaisten valita komissaarinsa vaaleilla ja tekemällä komissiosta hallitus, joka nauttii parlamentin luottamusta.
c) EU:ta ei tule enää kehittää liittovaltion suuntaan.


Touko Aalto: –
Kannatan talous- ja rahaliiton syventämistä niin, että EU pystyy päättämään esimerkiksi veropolitiikasta määräenemmistöpäätöksillä ja suitsimaan näin aggressiivista verokilpailua esimerkiksi asettamalla yritysveroille vähimmäistason sekä estämään tehokkaammin tytäryhtiöiden kautta tapahtuvaa verokeinottelua. Eurobondien sijaan kannatan EKP:n harjoittamaa niin sanottua rahamarkkinoiden määrällistä keventämistä joko jälkimarkkinoilla toimimisen kautta nykyistä aktiivisemmin tai suoraan jäsenmaiden setelirahoituksen muodossa. Parlamentilla tulisi olla valta päättää komissiosta jäsenmaita kuultuaan ja tarvittaessa antaa sille (tai yksittäiselle komissaarille) myös epäluottamuslause. Euroopan parlamentille tulee mahdollistaa myös EKP:n toiminnan demokraattinen valvonta. Yhteistyön tiivistäminen yhdessä asiassa ei tarkoita yhteistyön tiivistämistä kaikissa asioissa.

Pekka Aikio: c
Tällä hetkellä olen valmis pidättelemään vielä.

Outi Alanko-Kahiluoto: b
En kannata eurobondeja. Sen sijaan kannatan yhteisiä keinoja rahamarkkinoiden sääntelemiseksi, samoin kuin esim. yhteistä minimiyhteisöveroa, jotta EU-maat eivät kilpailisi toisiaan hengiltä. Verokilpailusta kärsivät eniten pienituloisimmat hyvinvointipalveluiden kurjistuessa.

Harri Auvinen: c
En kannata liittovaltiokehitystä, koska jäsenvaltioiden kultuuriilliset- ja lainsäädännölliset erot ovat liian suuret.
Kannatan kuitenkin parlamentarismin vahvistamista esimerkiksi sallimalla jäsenmaiden kansalaisten valita komissaarinsa vaaleilla.

Anne Bland: b
Veronkierto pitää saada kuriin, siinä yhteinen politiikka voisi auttaa. Pankkiunioni on hyvä alku. Parlamentille pitää antaa lisää valtaa. En kuitenkaan kannata hallitus-oppositio-asetelmaa.

Tarja Cronberg: b
Ukrainan kriisi on osoittanut, että EU tarvitsee vahvempaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. EU-maiden välillä verokilpailu on yhteisölle tuhoisaa ja yritysverotusta on pyrittävä yhtenäistämään ainakin laatimalla minimitasot. Sitä vastoin en olisi valmis siirtämään talouspoliittista valtaa Euroopan komissiolle. Eli seuraava askel on eräänlainen yhteinen finanssiministeriö. Syvenevä yhteistyö vaatii myös parlamentarismin vahvistamista ja parlamentaarista valtaa tulisikin lisätä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, ei ainoastaan talouspoliittisissa kysymyksissä.

Satu Haapanen: c

Sirpa Kauppinen: –
Ei mitään näistä sellaisenaan. Yhteisiä asioita tulee kehittää mm. pankkivalvonnan saralla. Mutta lainsäädäntöä tulee pikemminkin karsia kuin lisätä monessa muussa asiassa.

Otso Kivekäs: a ja b
olen erimieltä esimerkistänne: komissio ei voi samaan aikaan perustua parlamentin luottamukseen ja olla kansan valitsema. Näistä vaihtoehdoista sen pitää olla parlamentin valitsema, hallituksen tapaan. Kansan äänestämät maakohtaiset komissaarit vastaisivat sitä, etät kukin Suomen vaalipiiri äänestäisi itselleen yhden ministerin ja maan hallitus koottaisiin näin.

Heidi Hautala: b
Euroalueen vakaus vaatii sen valuvian korjaamista, että yhteistä vero- ja talouspolitiikkaa ei ole tarpeeksi, olkoon sitten vaikka liittovaltiokehitystä tältä osin. Mutta yhtä tärkeää on vahvistaa unionin demokraattisuutta parlamentarismin periaattein.

Hanna Holopainen: c

Saara Ilvessalo: b
Kyllä, talous- ja rahaliiton lisäksi myös parlamentarismia tulee vahvistaa, esimerkiksi sallimalla jäsenmaiden kansalaisten valita komissaarinsa vaaleilla ja tekemällä komissiosta hallitus, joka nauttii parlamentin luottamusta.

Jyrki Kasvi: b
paino sanalla esimerkiksi.

Maria Ohisalo: b
Kyllä, talous- ja rahaliiton lisäksi myös parlamentarismia tulee vahvistaa, esimerkiksi sallimalla jäsenmaiden kansalaisten valita komissaarinsa vaaleilla ja tekemällä komissiosta hallitus, joka nauttii parlamentin luottamusta. Myös talous- ja rahaliittoa tulee syventää mm. yhtenäistämällä verotusta, luomalla vahva pankkiunioni ja ottamalla käyttöön rahoitusmarkkinavero ja euroalueen on hoidettava yhteisvastuullisesti myös jäsenmaiden velkoja.

Anni Sinnemäki: b
Tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan erityisesti veropolitiikassa. Veroparatiisien kitkeminen on yksi tärkeimmistä päämääristä, kun teemme työtä julkisten palveluiden turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Mielestäni komission jäsenet olisi viisainta valita äänestyksellä meppien joukosta, silloin komissaareilla olisi kansan antama valtakirja mutta samalla voitaisiin rakentaa komissio, joka vastaa Euroopan parlamentin kokoonpanoa kokonaisuudessaan.

Johanna Sumuvuori: b
Ensin pitää vahvistaa unionin päätöksenteon demokraattisuutta. Ensisijaista olisi vahvistaa parlamentin valtaa ja saada kansalaisten ääni kuulumaan paremmin päätöksenteossa.

Oras Tynkkynen: b
Vastausvaihtoehdoista tämä on lähinnä kantaani, vaikka en tuekaan komission vallan kasvattamista eikä eurobondeihinkaan voi ottaa kantaa vai sanomalla kyllä tai ei - fiksuilla eurobondeilla voi olla paikkansa, typerillä ei. Sen sijaan europarlamentin asemaa pitää vahvistaa, koska se on kansan suoraan valitsema ja siten demokraattisin elin.

Antero Vartia: –
Meidän tulee yhtenäistää yritysverotusta ja väliaikaisesti kasvattaa EKP:n valtaa. Parlamentarismia tulee vahvistaa. En siis vastusta liittovaltiota ideologisista syistä. Maiden välillä täytyy tehdä yhteistyötä, sillä monet ongelmat ja ratkaisut vaativat sitä. Mutta maita ei pidä pakottaa liian tiiviisti yhteen, sillä sekin aiheuttaa ongelmia.
Ongelman ytimessä on euro. Yhteisvaluuttaa ei saada toimimaan ilman, että Euroopasta tulee tulonsiirtounioni tai palkkataso pakotetaan sopeutumaan voimakkaammin ts. alaspäin. Jälkimmäinen ei olisi inhimillistä ja tulonsiirtoja pidän poliittisesti mahdottomina - sen osoitti jo Kreikka-pakettien vaikeus. Yhteisvaluutan ongelmat eivät saa olla suurin syy tehdä EU:sta liittovaltio - se on auttamatta huono syy ja synnyttää uusia ongelmia. Ts. tiivistetään yhteistyötä ja mietitään vaihtoehtoja eurolle. Yksikään kansantaloustieteilijä ei enää pidä euroa onnistuneena projektina. Sen vuoksi sen ongelmista on voitava puhua avoimesti. Talous ja siten euro linkittyy liian usein liittovaltiokeskusteluun, kun siihen kuuluu myös muita tärkeitä elementtejä.

Ozan Yanar: b
Monissa asioissa eurooppalaisen yhteistyön lisääminen on järkevää. Esimerkiksi talous-, kauppa- ja ympäristöasiat ovat rajat ylittäviä, joten syvempi yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia. Sen sijaan esimerkiksi terveydenhuollon kaltaiset asiat, pitäisi päättää mahdollisimman lähellä ihmisiä. En kannata Yhdysvaltojen kaltaista liittovaltiota, mutta vierastan sitä, että kaikki yhteistyön tiivistäminen leimataan heti liittovaltiokehitykseksi. Komission valintatapa sekä toiminta kaipaisivat ehdottomasti uudistamista. Komissio on niin keskeinen elin eurooppalaisessa päätöksenteossa, että kansalaisilla pitäisi olla suurempi valta komissaarien valintaan. Komissaarit voitaisiin jatkossa valita tai europarlamentista.

 

eurovaalit 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri