

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
19.3.2010 9.19
Näiden ihmisten kanssa Timo Mäkelä kaveeraa.
Timo Mäkelä lähtee kesäkuussa Moskovaan luomaan EU:n ja Venäjän virallisia ympäristösuhteita.
Mäkelä hankki hyvät suhteet venäläisiin vuosina 1990–1996, jolloin hän työskenteli muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa. Hänen vastuullaan olivat Suomen lähialueet.
Niiltä ajoilta hänellä on läheiset suhteet erityisesti Pietariin. Hän ystävystyi Pietarin vesi- ja viemärilaitoksen johtajan Felix Karmazinovin kanssa. Mäkelä käy Karmazinovin datshalla ”saunomassa ja parantamassa maailmaa” useita kertoja vuodessa.
”Meistä on tullut hyviä ystäviä. Kaikki nämä vuodet olen toiminut jonkinlaisena neuvonantajana vesi- ja viemärilaitoksen pääjohtajalle”, Mäkelä sanoo.
Mäkelä on niitä, jotka ovat tavanneet ja illastaneet nykyisen pääministerin Vladimir Putinin kanssa ennen kuin hänestä tuli Venäjän presidentti. Noina aikoina hän tapasi usein myös nykyisen Venäjän varapääministerin Aleksei Kudrinin.
Mäkelän mukaan ympäristökysymykset ovat viimeisen puolen vuoden aikana nousseet Venäjällä tapetille.
”Luonnonvaraministeri vastaa ympäristönsuojelusta. Sekä presidentti Dmitri Medvedev että pääministeri Putin pommittavat häntä nyt ympäristökysymyksillä julkisesti ja kulissien takana.”
Euroopan komissiossa Mäkelällä on 14 vuoden työskentelyn jälkeen laaja suhdeverkosto.
Komissiossa vaihtui täysin sävel vuonna 1999, kun komission puheenjohtaja vaihtui luxemburgilaisesta Jacques Santerista italialaiseen Romano Prodiin.
Prodin mukana tuli sääntö, joka pani komission suhdekuviot uusiksi. Nyt työtehtäviä vaihdetaan neljän viiden vuoden välein.
”Kun virkamiehet olivat vuosikausia samoissa tehtävissä, he alkoivat suosia vain tiettyjä yhteistyökumppaneita ja konsultteja. Liian pitkään samassa työssä oleminen altisti väärinkäytöksiin”, Mäkelä sanoo.
Mäkelä pitää edelleen yhteyttä suomalaisiin virkamiehiin ja kollegoihin. Hän on tehnyt pisimpään yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan Lea Kaupin kanssa.
He olivat molemmat harjoittelijoina 1970-luvun puolivälissä silloisessa vesihallituksessa. Nyt Kauppi on Mäkelän johtaman kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäsen.
Ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden neuvoksen ja ilmastoneuvottelijan Jukka Uosukaisen (kuvassa) Mäkelä kohtasi ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyössä. Mäkelä työskenteli toimistopäällikkönä Botswanassa ja Uosukainen Sambiassa.
Mäkelällä on epävirallisia ympäristösuhteita opiskelu- ja kouluajoilta. Hän on opiskellut vesitaloutta Suomessa, Hollannissa ja kehitysmaissa. Monet Suomen vesilaitosten johtajat ovat Mäkelän opiskelukavereita. Hän on myös lintuharrastaja, vaikkakin harrastus on jäänyt taka-alalle Brysselin-vuosina.
Mäkelä on ollut tiiviissä yhteydessä Suomen luonnonsuojeluliiton johtohahmoihin, kuten pitkäaikaiseen puheenjohtajaan Rauno Ruuhijärveen, entiseen pääsihteeriin Esko Joutsamoon ja Hannu Penttilään, joka nyt on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Nykyiseen Suomen luononsuojeluliiton toiminnanjohtajaan Eero Yrjö-Koskiseen hän tutustui tämän työskennellessä Brysselissä muun muassa suomenkielisen lehdistöyksikön vetäjänä.
Tweet