Voiko talous kasvaa samalla kun päästöt vähenevät?

15.5.2014 13.50

Minna Suihkonen

Uskotko, että talous voi kasvaa siten, että kasvihuonekaasupäästöt samaan aikaan laskevat radikaalisti? Perustele vastauksesi.

Touko Aalto: –
Monet ilmastonmuutoksen vastaiset toimet joudutaan tekemään joka tapauksessa, koska luonnonvarat ovat rajallisia ja maapallon väestö kasvaa jatkuvasti. Koska emme pysty rajattomasti rakentamaan lisää energiatuotantolaitoksia vastaamaan kasvavaan kysyntään, olemassa olevat tuotantolaitokset on saatava tuottamaan energiaa tehokkaammin. Ei ole järkeä laittaa rahaa vanhaan teknologiaan nyt, jos joka tapauksessa joudumme investoimaan uuteen tehokkaampaan energiateknologiaan hetken päästä.

Pekka Aikio: –
Kasvihuonekaasut ovat vain yksi osa päästöjä, on paljon muitakin. Tavoitteeksi tulisi varmaankin jossakin vaiheessa asettaa päästöjen alentaminen ainakin osaksi riippumatta siitä, kasvaako talous.

Outi Alanko-Kahiluoto: Kyllä
Toistaiseksi talouskasvu on korreloinut vahvasti päästöjen kasvun kanssa, mutta uskon, että jatkossa irtikytkentä on mahdollista. Se edellyttää energiatehokkuuden parantamista ja puhtaaseen teknologiaan panostamista. Haluan myös painottaa, ettei talouskasvu ole mikään itsetarkoitus; talous on nähtävä välineenä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tärkeintä on turvata ihmisten hyvinvointi ekologisissa rajoissa. Hyvinvoinnin mittaamiseksi tarvitaan muitakin kriteerejä kuin bruttokansantuote. Esimerkiksi eriarvoisuuden väheneminen, koettu hyvinvointi ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat olennaisia kriteerejä.

Harri Auvinen: Kyllä
Tämä on mahdolista panostamalla uusiutuviin energiamauotoihin, kuten puuhakkeen, bioenergian, aurinkovoiman ja tuulivoiman tuotantoon.
Samalla voimme vähentää ilmakehälle haitallisen kivihiilen ja turpeen käyttöä ja luoda paikallisia työpaikkoja.

Anne Bland: Kyllä
Ilmastoystävällisyys on menestystekijä, kuluttajat haluavat sitä nykyään.

Tarja Cronberg: Kyllä
Panostukset puhtaaseen teknologiaan kannattavat jo nyt. Tulevaisuiudessa niiden merkitys korostuu entisestään. Alan kasvu on hurjaa maailmalla ja kotimarkkinoilla. Esimerkiksi Suomessa cleantechin liikevaihto on jo ohittanut metsätalouden. Investoinnit totta kai maksavat, mutta esimerkiksi uusiutuvaan energiaan panostaminen on tullut jo halvemmaksi. Taloutta ja ilmastotoimia ei pidä tosiaankaan nähdä vastakohtina. Työpaikoissa uusiutuvalla energialla tulee olemaan ratkaiseva merkitys. Siitä Itävalta on erityisen hyvä esimerkki. On myös arvioitu, että jos EU:lla olisi sitova uusiutuvan energian tavoite vuodelle 2030, loisi se 570 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan.

Satu Haapanen: Kyllä
Vähähiilinen tekniikka ja järkevä energiaa säästävä ja älykkäät sähköverkot tuovat ratkaisuja maatalouden, teollisuuden, liikenteen, rakentamisen ja lämmityksen kasvihuonepäästöihin. Kierrätettävät resurssit vähentävät uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.

Hanna Holopainen: Kyllä.
Uudet teknologiat ja innovaatiot kasvattavat tuottavuutta.

Sirpa Kauppinen: Kyllä
Ainakin lyhyellä aikavälillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta tuo työpaikkoja. Toivon että aineellisen kasvu tarve muuttuu pikkuhiljaa henkisen kasvun tarpeeksi, kun perustarpeet ovat tyydytetty. Tämä vaatii arvopohjan kasvamista. Pitää muistaa, että talouskasvu ei automaattisesti takaa hyvän jakautumista köyhimmillekin - sitä ei voi perustella köyhyyden poistamisella.

Otso Kivekäs: Kyllä
Immateriaalinen talous voi kasvaa hyvin vähäisellä energian- ja materiaalienkulutuksen lisäyksellä. Ja kun samaan aikaan energiantuotantoa ja toivottavasti myös rakentamista muutetaan vähäpäästöisemmäksi, kokonaisuutena talous voi kasvaa hiilipäästöjen samalla vähentyessä.

Saara Ilvessalo: Kyllä
Pitkällä tähtäimellä talouden etu on myös ympäristön etu. Jos nyt korjaamme talouden rakenteet hiilineutraaleiksi ja vähähiilisiksi investoimalla vihreisiin aloihin, on talouskasvu mahdollista samalla kun kasvihuonepäästöt laskevat. Muutos kohti vihreää taloutta, esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, raideliikennettä, cleantechiä, palvelualoja ja IT-aloja, täytyy kuitenkin tehdä nyt.

Heidi Hautala: Kyllä
Se on vaikeaa mutta mahdollista, jos tavoitteet ovat sitovia ja niihin pääsemiseksi asetetaan oikeat ohjauskeinot kuten oikeasti toimiva päästökauppa ja kannusteet uuden ilmastoa suojelevan tekniikan käyttöönottoon, esim. FAO:n Climate Smart Agriculture.

Jyrki Kasvi: Kyllä
mutta se ei ole helppoa. Digitalisaatio (tietotekniikan ja robotiikan nopea läpimurto elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa) nostaa 2020-30-luvuilla työn tuottavuutta nopeasti. Ratkaisevaa on se, pystymmekö jyvittämään osan tästä kasvusta paitsi digitalisaation lieveilmiöiden pehmentämiseen myös ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisten kaltaisiin haasteisiin vastaamiseen. Itse asiassa digitalisaatio on ainoa tapa, jolla pystymme riittävän nopeasti muuttamaan talouden rakenteita ja vastaamaan näihin haasteisiin ilman elintason merkittävää laskua.

Maria Ohisalo: Kyllä
Tarvitsemme kasvua ja työtä, mutta näiden pitää olla kestäviä. Kun päätämme nyt rakentaa eurooppalaiset yhteiskunnat uusiksi, asumisen, liikenteen ja tuotannon päästöttömäksi ja energiatehokkaaksi, luomme samalla työtä muun muassa uusien puhtaan teknologian ratkaisujen kautta. Kun hiilen poltto vaihdetaan aurinkoenergiaan ja kun öljyn sijaan poltetaan luotettavista lähteistä tulevia biopolttoaineita, voidaan esimerkiksi energiasektorista tehdä vähäpäästöinen. Tärkeintä on varmistaa, että saastuttaja maksaa aina selvän ja tuntuvan summan rahaa ja ympäristöystävällinen vaihtoehto on halvempi. Talouskasvua voidaan etsiä niin ympäristöystävällisestä teknologiasta kuin ympäristölle yleensä neutraalimmista asioista kuten palveluista ja kulttuurista. Talouskasvun irrottaminen päästöistä ei ole helppoa, mutta se on inhimillisesti paras vaihtoehto.

Anni Sinnemäki: Kyllä
Vuodesta 1990 vuoteen 2020 päästövähennykset Euroopassa tulevat olemaan lähes 30 prosenttia ja saman jakson aikana Euroopan talous on kasvanut noin 50 prosenttia. Päästöjen vähentäminen vaatii maailman rakentamista uudelleen, energiatuotannon, liikkumisen tapojen teollisten laitosten, maanviljelyn ja rakennusten muuttamista toisenlaiseksi. Tämä kaikki vaatii työtä, ja olen vakuuttunut siitä, että voimme yhdistää työpaikkoja ja hyvinvointia luovan talouden päästövähennyksiin.

Johanna Sumuvuori: Kyllä
Mikäli emme huomioi ympäristönsuojelua kaikessa toiminnassa, murennamme tulevaisuuden talouden perustaa. Ympäristöinvestoinneilla ja ympäristöystävälliseen teknologiaan panostamalla luomme edellytyksiä tulevaisuuden talouskasvulle.

Oras Tynkkynen: Kyllä
Viesti on johdonmukainen käytännössä kaikissa vähäpäästöisiä polkuja tarkastelleissa tutkimuksissa ja selvityksissä.

Antero Vartia: Kyllä
Teknologia meillä on olemassa jo. Talouskasvu tulee toimeliaisuudesta ja siitä, että asiat tehdään fiksummin. Talouskasvu ei edellytä ollenkaan kasvihuonepäästöjä. Kyse on jälleen pelisäännöistä.

Ozan Yanar: Kyllä
Talousjärjestelmää on pakko vihertää, jos haluamme, että tämä planeetta säilyy. Aineeton talouskasvu ja tuotannon ympäristöystävälliseksi muuttaminen ovat tapoja, joilla voidaan laskea kasvihuonepäästöjä nykyisen talousjärjestelmän puitteissa.
Vihreässä talous, puhtaan teknologian ratkaisut ja energiatehokkuuden parantaminen ovat konkreettisia keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Nämä ratkaisut luovat myös työpaikkoja ja voivat jopa toimia suomalaisen vientiteollisuuden veturina tulevaisuudessa.
Pitää muistaa, että ekologisuus on taloudellista ja kalliimmaksi tulee pitkällä aikavälillä, jos me annamme ilmaston lämmetä.

eurovaalit